Walkerin kieleke

Tuoreessa Mustanaamio-spesiaalissa (Egmont 2009) on julkaistu koko joukko Sy Barryn Mustanaamioiden historiaa selvittäviä tarinoita. Barryhan on yksi Mustiksen pitkäaikaisista tekijöistä, joka hahmon luojan Lee Falkin käsikirjoituksia kuvitti. Spesiaalin tarinat on järjestetty historiallisen "kronologian" mukaisesti, avauksena on kertomus Walkerin kielekkeestä.

Kuten tunnettua, on afrikan viidakoissa päämajapaikkaansa pitävällä sankarilla tukikohtia ympäri maailman. Uudella mantereella sellainen on jossakin Arizonan ja Utahin autiomaissa sijaitseva Walkerin kieleke.

Spesiaalissa luonnonmuodostumaa kutsutaan reippaasti nimellä mesa. Espanjasta englantiinkin kotiutuneelle termille olisi kyllä ihan suomalaista suomea oleva vastike, pöytävuori. Espanjan 'mesa' tarkoittaa pöytää, juontuu latinan mensasta.

Pöytävuori päätyi Walkerien suvun haltuun jo sukupolvea ennen Mustanaamion syntyä. Eräs esi-isä Walker oli mukana hyttipoikana Kolumbuksen Santa Marialla, ja siten päätyi Karibian saarille.

Hyvin hoksottimin varustettu poika oppi alkuasukaskielet ja ystävystyi paikallisten kanssa. Kolumbus ei uudesta mantereesta mitään oppinut tietämään, mutta nuorukaiseksi varttunut Walker sen löysi. Mayoilta hän tovereineen kuuli Tenochtitlanista ja sitä etsiessään he päätyivät 1494 kielekkeelle.

Siellä Walker varttui aikuiseksi, aseillaan loi navajomyytin tabuvuoresta.

Sen lisäksi, että Walkerin kieleke on eroosion synnyttämä luonnonerikoisuus, sen kiviaines sisälsi yllätyksen: koko pöytävuoren läpi kulki huokoista kiveä oleva laavatappi.

Myöhemmät Mustanaamiot antoivat kovertaa sen ja saivat siten oivan hissikuilun pöytävuoren huipulle. Jo kelpaa nykyisen Mustiksen sitä myöden viedä Dianansa maisemia huipulle ihastelemaan.

Walkerin kielekkeestä on tehty vuosien varrella koko joukko tarinoita. Yksityiskohtia on syvennetty, lavennettu ja tarkennettu. Sy Barryn mustavalkoinen tarina on ollut pohja, josta myöhemmät käsikirjoittajat lähteneet liikkeelle. Sama pätee myös muihin tässä Mustanaamio-spesiaalissa oleviin kertomuksiin. Useimmin lienee palattu ensimmäisen Mustanaamion syntyyn, legendan alkujuurille.

* Mustanaamio-julkaisut Suomessa. Juha Tynnisen bibliografia.