Kesällä ilmestyneen Pohjois-Suomen kirjallisuushistorian (SKS 2010) ja eilen päättyneiden Oulun kirjamessujen innoittamana Kaleva järjesti lukijakyselyn Pohjois-Suomen parhaasta kirjailijasta. Tulokset paljastettiin eilen, ja voittajaksi selvisi Veikko Huovinen.
Kalevan järjestämä kysely oli poikkeuksellinen. Lehden nettisivulla oli vain kysymys ja vastauslaatikko. Ei valmiita nimiluetteloita, ei kandidaattien esittelyjä, ei johdatteluja. Vain kysymys.
Poikkeuksellinen järjestely juontui Pohjois-Suomen kirjallisuushistoriasta käydystä keskustelusta. Ketä teoksessa mainittiin, missä laajuudessa kustakin kerrottiin, ketä jätettiin mainitsematta.
Kaikkiaan Kalevan kyselyyn tuli vastauksia 631. Vastausten määrä on suurinpiirtein samaa luokkaa kuin lehden päivittäisten ajankohtaiskysymysten (tänään: Onko sinua kiusattu koulussa?). Pidemmän vastausajan hyöty ilmeisesti katosi valmiideen vaihtoehtojen puutteeseen.
Ykkönen oli siis Veikko Huovinen (90). Toiseksi tuli Kalle Päätalo (83) ja kolmanneksi Jari Tervo (65). Nettilehden kommenteissa jo alkupäässä ihmeteltiin valittujen pohjois-suomalaisuutta: "Huovinen Kainuusta (Itä-Suomea), Tervo Helsingistä ja Päätalo asui ikänsä Tampereella."
Kymmenen parhaan joukossa oli yhtä paljon kuolleita kuin eläviä, miehiä reilusti enemmän kuin naisia (9/1). Yhtä lukuunottamatta kaikki ovat Suomessa syntyneitä. Eteläisin syntymäpaikka oli Tampere, pohjoisin Kittilä.
Neljänneksi äänestyksessä sijoittui Ari Paulow (51), viidenneksi Riikka Pulkkinen (41). Seuraavat sijat menivät Joni Skiftesvikille (39), Arto Paasilinnalle (28), Timo K. Mukalle (27), Pentti Haanpäälle (26) ja Antti Hyrylle (26).
Tämän pidemmälle ei Kaleva listaustaan jatka. Kertoo toki ääniä saaneita olleen 75, ja ääniä saaneen myös sellaisten kuin Paavo Väyrysen ja Erkki Pulliaisen.
Lukijat ovat käsittäneet kirjallisuuden kovin kapeasti. Kärkikymmenikkö on romaanikirjailijoita. Paulow on dekkaristi, jos se omaksi lajikseen halutaan laskea.
Vähissä ovat kaikki muut. Väyrynen, Pulliainen ja Esko-Juhani Tennilä ovat tietokirjalijoita, mutta he lienevät saaneen äänensä toisilla elämänsaroilla toimimisesta. Tennilä tunnetaan myös runoistaan. Yksittäisen äänen oli saanut toinen runoilija Heli Slunga. Jari Tervon sijoitusta tuskin voi hänen runojensa synnyttämänä pitää.
Novelleistaan tunnettua Rosa Liksomia oli useammalla äänellä muistettu (naisten keskinäisessä kisassa jaetulla toiselle sijalla ollut). Lyhyellä proosalla Skiftesvik aloitti, kuten Huovinen. Molemmat sitä myöhemminkin ovat harjoittaneet.
Kirjallinen julkisuus on pitkään keskittynyt romaaneihin. Siksi kai ei pitkän proosan kirjoittajien ylivaltaa kyselyissä voi yllätyksenä pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti