torstai 30. syyskuuta 2010

Leikattua runoutta


Eilen ympäri maanosan vietettiin Euroopan ammattiyhdistysliikkeen toimintapäivää sloganilla "Elvytystä, ei leikkauksia". Uutiskuvien mukaan etenkin Espanjassa oli väkeä suuresti liikkeellä, ovathan hallituksen menoleikkaukset siellä erittäin ajankohtaiset.

Oulussakin väki oli liikkeellä. Rotuaarilla puhetta oli pitämässä muun muassa päätoimittaja, kansanedustajaehdokas, viihderunoilija jne. Paavo J. Heinonen. Hän demonstroi miten käy kulttuurille, tarkemmin määritellen runoudelle jos siitä leikataan neljännes pois.

Ohjelmanumeroihin kuului Ein Leioa ja A. Kokeniemää. Etenkin Koskenniemen pölyttyneisiin säkeisiin tuntui leikkaus tuovan kokonaan uuden, elävän ulottuvuuden, mitä viihderunoilija itsekin harmitteli. Tavoite kun oli osoittaa leikkausten turmiollinen vaikutus.

Ehkä leikkaus olisi pitänyt tehdä nykyrunouteen?

Kokeillaan malliksi Harry Salmenniemen notkeasti kuin vesi:

Harr Salennemi noteasi kui ves

noteasi kui ves. jokn miä pysisi setttasii, tai. itä i sattaisi istä ei äässi eoon ei {aatais läheä} aua. Mik seuais kui ves, ai kin ime ai mile nin kun vao, valt hyin kakan vedn taana, ai; kin... plkkä asta;

Ei tee leikkaus hyvää, ei, jo valmiiksi ekonomiseen ilmaisuun.

3 kommenttia:

marko kirjoitti...

Mitenköhän tuon leikkausmetodin voisi kääntää elvytykseksi. Joka kolmannen/neljännen/jne. kirjaimen jälkeen lisätään aina uusi kirjain?

Reijo Valta kirjoitti...

Hyvä kysymys. Paavon metodi oli mekanistisesti ottaa 24 prosenttia pois eli siis joka neljäs kirjain. Valtion tuottavuusohjelman mukainen metodi olisi jättää kustakin kolmen kirjaimen ryhmästä satunnaiset kaksi.

Kulttuuripuolella elvytystä on tehty palkkaamalla alle 30-vuotiaita erilaisiin esitys- ja kulttuuriperinnön tallennustöihin.

Ehkä runoelvytys olisi "nuorien" kirjainmerkkivoimien lisäämistä joka lauseen tai säkeen loppuun?

Jusa Peltoniemeä elvyttäen vaikkapa näin:

Vastavalossa pumpulipurjeeni xD
on kellastunut lehti :(
aaltojen kilossa pergamentti. @>
Ei ihan homeessa, mutta melkein. :)

Paavo J. kirjoitti...

Ensin ku tietäsi, mitä kirjaimia tai muita merkkejä on sen verran ylijäämäisinä, että niillä voi elvyttää.

Vai suoritetaanko elvytys ylikansallisilta kielipankeilta lainaamalla, eli ulkomaalaisen merkistöpääoman avulla?

Umlaut sentään!

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset