Kotimaisten kielten keskus julkaisi sanapoimintoja vuoden 2014 uudissanoista. Yksi poiminnoista oli sääviha, jonka selitettiin tarkoittavan "epäsuotuisten säiden vuoksi meteorologeihin kohdistettua vihaa".
Sananlaskun mukaan viestintuojaa ei saisi ampua. Hänhän vain toimittaa tiedon, ei ole sen aiheuttaja. Sää on sellainen kun on riippumatta meteorologin tekemisistä tai toiveista.
Säävihan syntyä voisi pitää merkkinä siitä, että meteorologit ovat viime vuosina onnistuneet hyvin työssään, sään ennustamisessa. Takavuosina ammattikuntaa moitittiin laajalti ennusteiden pätemättömyydestä. Yleistä huvia herätti aurinkoisella heitetty toteamus, että sataapa tänään rajusti, jos ennustaja illalla oli kipakoita sadekuuroja lupaillut. Toisin päin iloa ei irronnut.
Sääennusteet ovat nykyisin harvemmin väärässä. Meteorologian menetelmät ovat kehittyneet ja etenkin mittausasemien määrä on kasvanut niin, että kansan silmissä sään ennustajasta on tullut tulevan sään kertoja. Arkikokemus ei kerro ennusteesta, joka voi olla väärässä, vaan huomisen ilmoista.
Ennustajasta on tullut toden kertoja. Niinpä jollakin oudolla logiikalla on oikeutettua toivoa, että meteorologi kertoisi huomisen sään olevan jotakin toista.
Oulussa on satanut lunta ja sitä on luvattu lisää. Ihmiset ovat olleet kiukkuisia, mutta pääsääntöisesti ei meteorologeille, vaan Oulun kaupungille. Miten näin pohjoisessa olevassa kaupungissa ei ole osattu varautua riittävällä aurauskalustolla lumisateisiin?
* Sää Oulussa. Yle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti