Oulujokisuisto on tylyn näköinen ilman vettä. Eilen kauneuspato täytettiin, vettä laskettiin kivikon peitteeksi ohi Merikosken voimalaitoksen. Säiden lämmettyä vielä hieman suihkulähteetkin alkavat toimia.
Merikosken patoamisesta päätettiin juuri ennen sotia. Vuonna 1943 suistoalueesta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu, jonka voitti Alvar Aalto. Jotta joenpohja Hupisaarten vieressä ei muuttuisi täydeksi raiskioksi, Aalto suunnitteli kauneuspadon, jonka avulla veden pinta peitti kivikot.
Näin Hupisaaret säilyttivät 1880-luvulta alkaen kehittyneen virkistyskäyttönsä.
Toivoniemeen Aallon suunnitteleman asemakaavan mukaisesti tuli tornitaloja, joista osan Aalto itse suunnitteli. 2000-luvulla Aallon talot ovat saaneet uuden nimen värityksensä mukaan: Teletappitalot. Taloissa toistuvat taaperoiden suosikki-tv-sarjan hahmojen värit. Lasten kavereita asuu ainakin Laa-Laassa ja Paissa.
Viime vuosina Aallon asemakaavassa on arvostettu juuri kauneuspatoa.
Aina ei niin ole ollut. 1980-luvun alussa Oulun kaupunki suunnitteli joenpohjaan puistoa.
Oulu-seuran tutkija-kirjailija Kaarina Niskala on julkaissut kirjan Hurmaavat Hupisaaret (2005). Siinä kuvataan Merikosken patoamisen vaikutuksia Hupisaariin: purot kuivuivat, kasvillisuus villiintyi. Puroihin saatiin vesi kunnostustöissä 1960-luvulla ohjaamalla niihin vettä padon yläpuolelta. Kauneuspato piti huolen viehätyksen säilymisestä joen puolella.
Niskala kertoo myös taiteilijoiden kuvanneen saaria.
Esimerkiksi Ville Ranta Kaltiossa 2005 julkaistussa Huvitussaaret -sarjakuvassa on esittänyt teorian saarten nimen alkuperästä.
Merikosken kuohuja eiliseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti