perjantai 18. huhtikuuta 2008

Oulun Valistustalo Oy


[Kuva valokuvatorstain 86. haaste 'rappion estetiikka' ja päivän teksti siitä miten rappio muunnetaan estetiikaksi. Kuvan talolla ei ole (ainakaan vielä) mitään tekemistä Oulun Valistustalo Oy:n kanssa]

Oulussa 1910- ja 1920-lukujen taitteessa toimi liikemiesporukka, joka aktiivisesti pyrki parantamaan kaupungin palveluita ja julkiskuvaa. Miesten ideana oli tuoda Ouluun ’nykyajan’ uutuudet, niin liike- kuin muunkin elämän parhaaksi.

Tähän porukkaan kuuluivat muun muassa kauppaneuvokset F.A. Riekki ja A.A. Ensio, eduskunnan varapuhemies, pankinjohtaja P. Ahmavaara, kauppiaat Torsten Lundberg, Valdemar Lagerbohm, J. Illikainen jne.

Pohjoinen, pieni pororaitojen päätepiste Oulu piti saada nykyaikaiseksi kaupungiksi. Liike-elämän saralla omien kauppahuoneittensa lisäksi veljeskööri perusti Pohjanmaan Kauppiaiden Oy:n ja Pohjolan Osake-Pankin, liikenneyhteyksien parantajiksi Oy Kuletuksen, Oulun Auton ja Oulun Laivat. Porukan toiminta tuli tutuksi, kun tein Oulun Auton historiaa.

Yhdistystoiminnassa herrat järjestelivät suojeluskuntien ja Itä-Karjalan avustustoiminnan asioita.

Eikä unohdettu sivistystäkään. Laaja-alaista kulttuurisanomaa levittämään perustettiin Valistustalo Oy, jottei kaupungin kulttuuriväen tarvitsisi tyytyä savuisiin kapakoihin ja nuhjuisiin kamareihin esiintymis- ja harjoitustiloinaan.

Hyvien veljien liike-elämään luomat laitokset ovat sittemmin lakanneet, ostettu tai fuusioitu suurempiin konserneihin. Mutta Valistustalo Oy on edelleen hyvinvoivana olemassa, vaikka toistaiseksi se ei haluamaansa kulttuuritaloa ole saanut aikaiseksi.

Yritystä ei ole puuttunut.

Jukka Ukkola kirjoitti Valistustalon Walistus on wiritetty 80-vuotishistorian (2000), jossa talon rakennuttamisen suunnittelun vaiheita käydään läpi. Alkuvuosina taloa kaavailtiin Mannerheimin puistoon, varoja kerättiin ja kaupunki saatiin mukaan suurimmaksi osakkeenomistajaksi. Pääosa varoista saatiin osakepääomaa kartuttamalla, mutta sai yhtiö suoria lahjoituksia ja testamenteissakin sitä muistettiin.

Riittävästi rakennukseen ei kuitenkaan kertynyt. Seuraavakin yritys rakentaa yhdistetty työnväen- ja kulttuuritalo sosialidemokraattien kanssa kariutui pääoman vähyyteen. Yhtiön varat sijoitettiin hajautetusti suomalaisiin osakeyhtiöihin odottamaan parempaa aikaa.

Yksi näistä yhtiöistä, jonka osakkeisiin tulevan kulttuuritalon rakennuttamisvaroja turvaan sijoitettiin oli Suomen Gummitehdas. Kuten tiedätte, myöhemmin se muuttui Nokiaksi.

Vielä 1950-luvulla yritettiin Sirenien ja Alvar Aallon suunnittelemin taloin.

1960- ja 1970-luvuilla valtion kulttuurirakentamisen tukipolitiikka muuttui niin, ettei yksityisten kannattanut niitä suunnitellakaan. Kunnat saivat rakentamiseensa huomattavia valtionosuuksia.

Nyttemmin ajat ovat muuttuneet taas toisiksi. Kunnilla ei ole enää etuoikeutettua asemaa kulttuurirakentajana. Yksityinenkin voisi alalla yrittää.

1920-luvun alussa kun yhtiön ensimmäistä osakemerkinnän tulosta (733000 mk) pohdittiin, todettiin: "jos puheenalaista pääomaa vain korkotuloilla kasvatetaan, jääpi hankkeen toteuttaminen kaukaiseen tulevaisuuteen". Nyt melkein 90 vuotta myöhemmin koron karttuminen ja osakesijoitukset ovat kartuttaneet pääoman sellaisiin summiin, että kaapelitehdastyyppisen kulttuuritalon rakentaminen Ouluun olisi ehkä* mahdollista, jos kaupungin lupaus tontista on edelleen voimassa.

Oulun Valistustalon omistamien Nokian osakkeiden arvon voi käydä Arvopaperi -lehden sivuilta tarkastamassa. Eivätkä yhtiön omistukset Nordeassa ja UPM:ssä nekään aivan mitättömiä ole.

Vuosikymmenien varainkeruu ja sijoitustoiminta kulttuuritalon hyväksi voisi toteutua nyt. Ettei kulttuuriväen tarvitsisi haisevissa kapakoissa** ja nuhjuisissa takahuoneissa esiintyä ja harjoitella.


* En tiedä mitä korjausrakentaminen maksaa. Mutta sen tiedän, että miljoonilla on helpompi lähteä liikkeelle kuin talonvaltaajan sentittömin taskuin.

** Ei sillä ettenkö kapakoista ja kapakoissa järjestettävistä tilaisuuksista pitäisi, päinvastoin. Tiedän etteivät kaikki pidä, ja tämä muotoilu sopii Jukka Ukkolan kirjassaan mainitsemaan 1920-luvun tavoitteeksi asetettuun. Sitä paitsi Valistustalon perustajat pitivät tärkeänä, että kulttuuritaloon tulisi asianmukaiset ravintolatilat. Ensi tiistaina 22.4. on Musteklubi kapakassa, ja jos vain pääsen muilta velvoitteilta, niin menen.



Lisäys 22.5.2008:

Kalevan uutisia:
* Valistustalon jättipotti himottaa verokarhua
* Kulttuuritalon rakentaminen varteenotettava vaihtoehto

Ilolla tervehdin sitä, että kulttuuritalon rakentamista pidetään varteenotettavana vaihtoehtona. Huhtikuussa alkaneelle yhtiökokoukselle toimitusjohtaja esitti talon rakentamisen poistamista yhtiön toimialoista.

Se oli yksi syy tekemäämme vetoomukseen (julkaistiin Kalevassa 23.4.2008).

Hauska kuulla nyt, että yhtiön hallituksessa on kuitenkin jo pidempään kulttuuritilaratkaisujakin pohdittu.

5 kommenttia:

käpsä kirjoitti...

Hehee, pohjalta huipulle on pitkä matka, siis jos tuota kuvassa näkyvää rappiotaloa ajattelee. Ehkä siinä jotain potentiaalia olis... Mutta muutama lantti taitaisi tosiaan kulua ennenkuin se estetiikka purskahtaisi esiin ;)

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Jo nimi on hieno: Oulun Valistustalo ja vielä osakeyhtiö.

Reijo Valta kirjoitti...

Useammallakin taholla on todettu yhteiskuntamme lähentyneen noita 1920-luvun oloja, joten olisi ihastuttavaa jos tuolloin luotu yhtiö pääsisi tarkoitukseensa, vaikka hieman myöhästyneenä.

Reijo Valta kirjoitti...

Kaleva uutisoi 8.5. Valistustalon viime vuoden tuloksesta otsikolla "Oulun Valistustalo teki miljoonatuloksen":

"Erityisen hyvän vuoden Oulun Valistustalo kirjasi 2007. Yhtiön voitoksi muodostui 3,7 miljoonaa euroa. Yhtiön taseen loppusummaksi muodostui 5,4 miljoonaa euroa."

Reijo Valta kirjoitti...

Tarja Sanila näkyy ottaneen osaksi kunnallivaalikampanjaansa toiveen, että Valistustalo Oy tarttuisi toimeen ja alkaisi kulttuuritalon toteuttamisen.

Sanilalla on paikkakin mielessä, juuri tuo valokuvassa esitetty Lasaretinväylän varrella.

Hyvä. Mahdollisimman laajaa poliittista kannatusta hanke tarvitseekin.

LinkWithin

Blog Widget by LinkWithin

Viimeisimmät kirjoitukset