Vaalirahoitusjupakkaa seuratessa on tullut monta kertaa mieleen, että toimittajilla ei ole valmiuksia ja taitoa etsiä alkuperäismateriaaleja netin uumenista. Historioitsijoille alkuperäisyyden ja lähdekritiikin ammattilaisina kohu on taas ollut maineeksi: Markku Jokisipilän vajaan vuoden takainen, korkealla googlen hakutuloksissa ("Kehittyvien maakuntien Suomi ry") oleva blogikirjoitus on tullut paljon luetuksi juuri nyt.
Jokisipilän vinkkien avulla on päästy materiaalin äärelle: vaalit.fi ja yhdistysnettiin.
Vaalit.fi on oikeusministeriön virallinen vaalisivusto, josta skannattuina asiakirjoina löytyvät kansanedustajien tekemät vaalirahoitusilmoitukset.
Yhdistysnetti on puolestaan Patentti- ja rekisterihallituksen hakupalvelu, josta voi maksutta selata kaikkien rekisteröityneiden yhdistysten perustietoja. Yhdistysnetin hakusivu ei ole helppo löytää. Googlaten tiedot vastaavasta maksullisesta palvelusta löytyvät paljon helpommin.
Jos esimerkiksi Yleisradion toimituksessa (jossa vaalit.fi oli nopeasti löydetty, oli varmaan entuudestaan tuttu) olisi yhdistysnetti tunnettu, ei olisi uutisissa tarvinnut ihmetellä kahta lähes samannimistä "Kehittyvien maakuntien Suomi" ja "Kehittyvien maakuntien tuki" yhdistyksiä.
Mutta ei printtimedia, niiden nettilehdet tai pelkästään netissä ilmestyvät lehdetkään yhtään paremmin pärjänneet.
Yhdistysnetti kertoo, että jälkimmäistä ei ole olemassakaan.
Vaalirahoitusilmoituksissa on käytetty kuitenkin molempia nimiä. Lahjoituksen saaja on siis muistanut lomaketta täyttäessään lahjoittavan yhdistyksen virallisen nimen väärin. Näin esimerkiksi Paavo Väyrynen. Puhumattakaan siitä, miten moni kirjoitti yhdistyksen nimessä olevan maakunnan isolla alkukirjaimella.
Yhdistysnetin sisältö ja vaalirahoitusilmoitusten sisältö on Googlen hakujen ulottumattomissa. Yhdistysnetin sisältö on tietokantana, ja kuviksi skannatuista sanoista eivät automaattiset tiedonkerääjät sanoja löydä.
Tunnettu esimerkki hakupalveluiden merkityksestä on Yhdysvaltalainen oikeuskäytäntö. Netistä löytyvät julkisena palveluna vapaasti kaikki oikeuden istuntojen päätökset, mutta siitä huolimatta kaikilla itseään arvostavilla lakiasiaintoimistoilla on käyttössään huikean kalliit maksulliset palvelut.
Hakuominaisuuksien vuoksi. Löytyvät esimerkkitapaukset helposti monia hakuja yhdistellen. Ilmaisessa palvelussa sellainen ei ole mahdollista.
Siksipä Suomessakin on ilmainen finlex.fi ja maksullinen edilex.fi.
____
Lisäys 19.5.
Toimittajat ovat terävöityneet vaalirahanantajia esitellessään: HS kertoo "Keskustan Hannu Hoskonen ilmoitti perjantaina saaneensa Ilomantsin keskustan kunnallisjärjestöltä 5 000 euroa, Metsäalan asiantuntijat ry:ltä 2 200 euroa sekä 2 000 euroa yhdistykseltä, jota Hoskonen kutsuu nimellä Kehittyvät maakunnat ry."
Yhdistysnetti ei "Kehittyviä maakuntia" tunne.
Vaalirahailmoitusten lisäksi Uutispäivä Demari muistutti tänään paperilehdessään (ja jo perjantaina nettilehdessään) kansanedustajien velvollisuudesta tehdä selkoa sidonnaisuuksistaan. Nämä sidonnaisuusilmoitukset löytää eduskunnan sivuilta kunkin kansanedustajan henkilökohtaisen esittelyn yhteydestä: kuvan alta "sidonnaisuudet kansanedustajana" linkin takaa.
Kaikki eivät sidonnaisuusilmoituksia ole ollenkaan antaneet (esim. Tanja Saarela), osa on jättänyt tyhjän lomakkeen (esim. Sauli Niinistö) ja osa on jättänyt ilmoittamatta yleisesti tiedossa olevaa omaisuuttaan (esim. Eero Lehti) tai luottamustoimia järjestöissä (esim. Janina Andersson).
Tiedä sitten tulevatko sidonnaisuusilmoituksetkin täydennetyiksi kun vaalirahailmoitukset on saatu täydennettyä.
___________
Katso myös kirjoitus Suvi Lindénin vaalirahoituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti