Pyyhe, tietää Linnunradan käsikirja liftareille, on mitä erinomaisin suojautumiskeino Traal-planeetan verenhimoisten sontiaismolottajien katsetta vastaan. Pyyhkeellä on mitä moninaisimpia käyttömahdollisuuksia Linnunradalla. Sekä käytännöllisiä että imagollisia.
Eilen vietettiin kansainvälistä pyyhepäivää. Sitä vietetään Douglas Adamsin kunniaksi, ensimmäistä pyyhepäivää vietettiin 2001 kaksi viikkoa kirjailijan kuoleman jälkeen.
Pyyhkeen käytännöllistä arvoista tiedetään, että siihen on hyvä kääriytyä Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla kulkiessa. Pyyhkeen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla. Sitä voi käyttää peittona nukahtaessa Kakrafoonin erämaissa. Pyyhettä voi käyttää myös purjeena, kun purjehtii Mothin raskasvetisillä joilla.
Pyyhe kasteltuna on erinomainen lähitaisteluase. Märkä pyyhe on myös hetkellinen suoja myrkyllisiä kaasuja vastaan.
Pyyhkeen avulla voi myös suojautua hyökkäyksiltä. Traalin sontiaismolottajat (engl. Ravenous Bugblatter Beast of Traal, suomennos Pekka Markkulan) uskovat, etteivät he kykene näkemään olentoja, jotka eivät näe heitä. Elämänmuoto vaikuttaisi olevan samanlainen, jota vastaan strutsit ovat kehittäneet päänsä pensaaseen laittamisen.
Linnunradan käsikirja liftareille ei ole tunnettu poliittisesta korrektiudesta. Sontiaismolottaja on sen mukaan "tyhmä kuin saapas".
Koska olio on erittäin verenhimoinen, Traaliin liftaavalla on hyvä olla pyyhe mukana. Kietaisemalla kuivausvälineen päänsä ympärille on näiltä raatelijoilta hyvin turvassa.
Pyyhe tuo kantajalleen jos ei varakkaan, niin kuitenkin varustautuneen imagon. Tavan kulkuri ajattelee, että pyyhkeen haltijalla on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, kompassi, kartta, narukerä, hyttysöljypullo, sadevarusteet, avaruuspuku ja kaikenlaista muuta pientä. Vaikka ei olisikaan niin toiset uskovat selityksen, että pyyhkeen haltija on vain vahingossa kadottanut omansa, ja lainaavat mielellään omaansa tilalle.
Pyyhkeen kantaja on selvästikin hyvä tyyppi, selviytyjä, jota kannattaa auttaa.
Menneen juhlapäivän kunniaksi maailmankaikkeuden huonointa runoutta, Douglas Adamsin koulutoveri Paul Neil Milne Johnstonen (1952-2004) luomus, johon Käsikirjassa viitataan:
Kuolleet joutsenet kelluivat altaan seisovassa vedessä.
Kelluivat. Pilaantuivat. Kääntyivät
satunnaisesti.
Lihan palasia putosi pois
aika ajoin.
Upoten osaksi altaan pohjamutaa.
Ne haisivat aika paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti