[Lakisääteisistä viljelysuunnitelmista säädetään MMM:n asetuksella 646/2000: "Viljelijän on laadittava vuosittain ennen kasvukauden alkua ... kyseistä kasvukautta koskeva viljelysuunnitelma. Kirjallisessa viljelysuunnitelmassa on esitettävä peruslohkoittain viljeltäviksi suunnitellut kasvilajit tai kasvilajikkeet, suunniteltu lannoitus lannoitemäärien ja lajien osalta sekä suunniteltu kasvinsuojelu, mikäli kasvinsuojelu on mahdollista etukäteen suunnitella." (finlex 646/2000 1 luku § 3). Muuta aiheesta Keski-Pohjanmaan koulutuskeskuksen kesäkurssi ympäristötuista, lisäksi kaupallisia neuvojia farmit.netissä ja agronet.fissä]
Illalla A-Studiossa pari Jäppilän isäntää ihmetteli, kun tukiaiset eivät tule. Aikoinaan ja edelleenkin Maaningalla muistetaan maitoautokuski Tukiaista: "Heleppohan se isännillä, kun Tukiainen tullee joka päivä", "Ennen oli paremmin, kun Tukiainen päivittäin tuli".
Mutta palataan vielä kauemmaksi maaseutupolitiikassa. Aikoinaan valtio osti oravannahkoja erinäisiä tarkoituksia varten. Oravalla oli rauhoitusajat, ja jotta metsästystä ei liian aikaisin alettaisi, valtioneuvosto ilmoitti vasta rauhoitusajan lakattua miten nahan piti olla leikattu.
Eräinä vuosina myytävässä nahassa piti olla mukana oikea etutassu, toisina jokin muu nahan käytön kannalta epäoleellinen osa oravaa.
Liian aikainen metsästys saatiin näin hyvin kuriin.
Nykyisin EU:n maatalouspolitiikkaa ja tukiaisten maksua hallinnoidaan viisivuotiskausittain. Viisivuotissuunnitelmilla on historiaa tunteville aivan toisenlainen merkitys, mutta yhtä keskusjohtoinen ja hallintobyrokraattinen.
Tiedän isäntien miettineen synkkinä hetkinään peltojensa pientareilla ovatko nämä maat kolhoosin vaiko peräti sohvoosin?
Ankarimmat maatalousneuvottelut käydään kunkin viisivuotiskauden alkaessa. WTO painostaa EU:ta pienentämään tukiaan ja ratkaisuksi viljelijöiden tulotason säilyttämiseksi monia tukia on otettu irralleen varsinaisesta maanviljelystä.
Nykyisen suunnitelmakauden alkaessa osa tuista päätettiin maksaa sille, jonka hallussa pelto oli 1.1.2006. Riippumatta muutoksista viisivuotiskauden aikana.
Vanhaan orava-aikaan tuo olisi ilmoitettu samana päivänä, jolloin isännät olisivat ehkä juuri ja juuri ehtineet sumplia sopimuksiaan uusiksi.
Nykyisin neuvotteluilla on tapana venyä ja venyä. Tuleva viisivuotissuunnitelma saadaan yleensä vahvistetuksi vasta kun vuosi suunnitelma-ajasta on jo kulunut.
Tällainenhan ei ole missään mielessä hyvää hallintoa tai viranomaisohjausta.
Suomalaisten maatalousvirkamiesten on vaikea laittaa asioita oikeaan järjestykseen, kun taustalla on maailmanlaajuisten WTO-sopimusten pitävyys.
Suurien asioiden äärellä ovat Jäppilän ylämaankarjankasvattajat. Mutta sitä he tuntuvat olevan päivätyökseen luomuviljelijöinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti