Yllä oleva teos on Jussi Heikkilän Taide, joka aikoinaan Keskisuomalaisen mukana levisi suurimpaan osaan jyväskyläläisiä ja keskisuomalaisia talouksia. Teos toteutettiin osana normaalia sanomalehtipainatusta, painettiin lehteen kuin mikä tahansa muu juttu.
Minäkin sain lehtitilauksen mukana kappaleen taideteosta. En tullut ottaneeksi sitä talteen, vaikka suunnittelinkin niin tekeväni.
Kuva yllä on kopioitu Helsingin Kaapelitehtaalla ja Jyväskylän Taidemuseossa 1998 olleen keskisuomalaisia taiteilijoita ja heidän töitään esittelevän kuvataidenäyttelyn näyttelyluettelosta.
Taide on poikkeama Jussi Heikkilän (s. 1952 Jyväskylässä) tuotannossa. Pääasiassa käsitetaiteilija on tehnyt luonnon ja kulttuurin kohtaamista käsitteleviä teoksia, veistoksia ja installaatioita mitä erilaisimmista aineksista.
Materiaalinaan Heikkilä on käyttänyt muun muassa kirjoja. Näissä näyttelyissä käydessä poikkeuksetta kuullut harmiteltavan kirjojen "turmelemista".
Taide on, kuten teoksesta näkee, Jyväskylässä vaikuttaneen Wolmar Styrbjörn Schildtin (1810-1893) muiston ja työn kunnioitukseksi tehty. Schildt kehitti vuonna 1842 suomeen sanat taide ja tiede, kuin sisarusparin. Heikkilä on ehkä ainoana erottanut taiteen olemaan yksin tässä yhteydessä.
Wolmar Schildtin myötä syntyi myös ajatus Jyväskylästä Suomen Ateenana. Schildt kävi kirjeenvaihtoa aikansa merkkimiesten kanssa ja hänen kirjeensä saivat Elias Lönnrotin toteamaan moista, ja sanomiseen Sisä-Suomessa hanakasti tartuttiin.
Samaan aikaan Heikkilän Taiteen kanssa syntyi Pero Luostarisen Yliopistoportit Wolmar Schildtin muistolaattoineen Jyväkylän yliopiston kampuksen suulle.
Tässä hiljan Lasse Kangas Keskisuomalaisessa kolumnoi Wolmar Schildtin patsaan puolesta. Ensi vuonnahan tulee 200 vuotta miehen syntymästä. Kangas muisti portin hyvin, nimesi sen peräti Wolmar Schildtin portiksi.
Mitenkään monumentaalista kuvanveistoa väheksymättä haluaisin Lasse Kankaalle, Keskisuomalaiselle ja sen päätoimittaja Pekka Mervolalle ehdottaa toisenlaista vaihtoehtoa. Antakaa lehdestä tilaa Schildtiä kunnioittavalle käsitetaiteelle ja konseptuaaliselle runoudelle! Vaikka kolumnipaikka koko juhlavuodeksi? Sellaista syntymäpäiväsankari pilvenlongalta osaisi arvostaa, olihan hän uuttera suomen käsitteiden ja kirjoitustapojen kehittelijä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti