Missä smurffaa?

Olen koettanut kasvattaa lapset pitämään belgialaisranskalaisesta sarjakuvasta, ja se tuntuu sujuneen helposti. On vain tarjonnut mahdollisuuden lukea niitä. Oheistuotteitakin on hankittu, lastenhuoneessa on muun muassa koko joukko marsupilameja pitkine häntineen.

Viimeinen hankinta oheistuotemarkkinoilta on Missä smurffaa välkky? (Otava 2009) piilokuvakirja. Sen tytär löysi ja isä ei voinut olla tilaamatta.

Missä smurffaa... -kirjoja on aikaisemmin ilmestynyt yksi, Missä smurffaa vauvasmurffi? viime vuonna.

Lasten suosikkeja ovat olleet aikaisemmat Mutta missä on Akvavitix?!? (Egmont 2000) ja Mutta missä on Idefix?!? (Egmont 2001), joiden parissa lapset viihtyivät pitkään.

Kyse on siis suurista koko aukeaman paljon pieniä yksityiskohtia sisältävistä kuvista, ja tehtävänä on etsiä kuvasta kaivattu hahmo. Lisäksi jokaiseen kuvaan on annettu vaihtelevia lisätehtäviä. Ei siis sellaisia piilokuvia, joita katsomalla paljastuukin jotakin aivan muuta.

11-vuotiaamme selvitteli Välkyt ja muut tehtävät yhden iltapäivän aikana. Hieman liian helppo oli teos tämän ikäiselle. Vauvasmurffien etsimisteokselle olikin annettu suositusikärajaksi neljä vuotta.

Asterix-etsintäkirjat ovat vaativuusasteelta korkeampia, ja niiden parissa kului aikaa enemmän. Erikoisvaikeaksi mainittu tehtävä niistä jäi selvittämättä ensimmäisellä istuntorupeamalla.

Eka-, tokaluokkalaiselle smurffifanille Missä smurffaa... teoksia voisi pidemmäksikin huviksi suositella. Mutta ei 11-vuotiaskaan lällärikamana Välkky-kirjaa pitänyt.