Viimeisimmäissä Yhteiskuntapolitiikassa (6/2009) Pertti Honkanen esittelee Saksassa käytävää keskustelua perustulosta. Otsikko, "Perustulo uusliberalistien unena ja vasemmiston haaveena", kertoo kansalaispalkalla maassa olevan kannatusta, poliittisen kentän laidasta laitaan.
Kannatus vaikuttaisi olevan niin laajaa, että perustulo olisi maassa jo toteutettu ellei maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta olisi olemassa.
Keskeisiä kysymyksiä keskustelussa on ollut kenellä olisi oikeus perustuloon. Kysymys kuullostaa hassulta, sillä idealtaanhan perustulo on valtion kaikille maksama etuus.
Sikäläiset maahanmuuttokriittiset ovat kuitenkin pitäneet esillä, ettei perustulo kuuluisi muille kuin oikeille saksalaisille. Erilaisia malleja on kehitelty, miten muualta muuttanut tuen piiriin pääsisi.
Honkonen ei kuitenkaan niihin puutu, vaan esittelee muun muassa apteekkarimiljardööri Götz W. Wernerin mallia.
Werner pitää perustulon perusteena työttömyyttä. Se on syntynyt työn tuottavuuden kasvaessa, samalla syntynyt aineellinen runsaus tulisi jakaa tasaisemmin kaikille. Werner on ottanut ideansa vasemmistolta, viittaapa hän Marxin vieraantumisteoriaan perusteluissaan. Vihreitäkin hän hyödyntää: perustulo mahdollistaisi työn käsitteen laajentamisen. Töitä voisi tehdä perustulollakin.
Sopivana perustulon tasona Saksassa Werner pitää 700-800 euroa (jos luvun haluaa Suomen oloihin soveltaa, Honkonen kertoo neuvoksi, että Suomessa on Saksaa 16 prosenttia korkeampi hintataso). Tavoitteena olisi 1500 euroa joskus tulevaisuudessa (nykyisessä hintatasossa).
Lapsille maksettaisiin pienempää ja eläkeläisille korkeampaa kansalaispalkkaa.
Apteekkari Wernerin ehdotuksen keskeinen osa on sen rahoituksessa. Se on uusliberalistin märkä uni.
Wernerin ajatuksena on, ettei perustulo olisi sosiaalipolitiikkaa. Se olisi kompensaatio kansalle kulutusverojen roimasta korottamisesta.
Götz W. Werner nimittäin haaveilee, että kaikki yritys- ja tuloverot poistettaisiin. Valtio keräisi näin menettämänsä verotulot korottamalla arvonlisä- ja muita kulutusveroja. Omaisuudesta, pääoman voitoista, yrittäjä- eikä muistakaan tuloista perittäisi enää veroja lainkaan. Työnantajan sosiaaliturvamaksut yms. sivukulut poistettaisiin myös. Halutessaan kukin voisi maksaa perustulostaan yksityisiä sosiaali- ja eläkevakuutuksia.
Mallinsa Werner katsoo vapauttavan sekä pääoman että työn. Ympäristökin hyötyisi, kun korkeiden kulutusverojen vuoksi turhaa ei hankittaisi, tai ainakin mietittäisiin kahdesti.
Työnantajan edustajana Werner esittelee mallinsa omalle ryhmälleen tuomia etuja: perustulo mahdollistaisi palkkojen alentamisen ja antaisi kolmikantaisissa työehtosopimusneuvotteluissa neuvotteluvaraa (palkankorotus voitaisi neuvotella perustulonkorotukseksi).
Aika paljon kansalaiselle jäisi Wernerin mallissa laskuja perustulolla maksettavaksi. Sen lisäksi, että se olisi kompensaatio kohonneista kuluttajahinnoista.
Tällaista meillekin alettaneen piakkoin markkinoida.
2 kommenttia:
Niin se käy.
Ja sehän kyllä käy.
Ja jos ei käy,
niin pannaan käymään.
Käymään käy, käy käymään, totesi serkkupoika taannoi juuri tulleelle vieraalleen kun kiljupänikkää esitteli.
Ehkä täällä on Saksasta viisastuneena ajateltu, että mamujutut puhutaan erikseen ensin ja vasta sitten käydään käy käymään.
Lähetä kommentti