Tuorein Taskarin teemanumero 22 Sohvaperuna on televisioekstra. Sarjakuvakirja esittelee Mikin uuden roolin, tohtori Mousen. Keppinsä kanssa sairaalankäytäviä klinkkaavan Mikki-hahmon esikuvana on tietenkin Hugh Laurien esittämä tohtori Gregory House sarjasta House, M.D.
Esipuheen Sohvaperunaan on kirjoittanut sohvaperunaksi esittäytyvä Keskisuomalaisen ja muidenkin Väli-Suomen sanomalehtien tv-kriitikko Marko Ahonen. Hän kiittelee kovasti tohtori Mouse -nimen keksintää.
"Pelkästään nimi-idealle naureskelin vartin verran", toteaa Ahonen.
Nimi onkin mainio. Monesti nämä älynväläykset on tehty Ankkojen Suomen toimituksissa, mutta tällä kertaa idea on alkuperäisiltä tekijöiltä. Italialaiset käsikirjoittaja Fausto Vitaliano ja piirtäjä Alessandro Perina ovat viime vuonna tekemänsä neliosaisen sarjakuvan nimenneet Dr Mouse, M.D.:ksi.
House-fanille tarinaväännös antaneen enemmän kuin tv-sarjaa vain satunnaisesti seuranneelle.
Teemataskarin takakanteen on koottu kriitikkojen lausuntoja tuotoksesta. Uutis-Ankan Jelena Tylynen kiittelee Sohvaperunaa: "Tämä taskukirja on todempi kuin tosi-tv koskaan."
Monissa tarinoissa ollaankin Ankkakanavan tosi-tv-tuotantojen parissa. Etsivä Kaasi pääsee poliisi-tv:hen, Aku ja Touho pölhöiksi paratiisisaarelle ja Iso setä valvoo -ohjelman tekoon.
Italialaiset sarjakuvantekijät eivät varsinkaan 2000-luvun sarjoissaan anna televisiolle suurta arvoa. Lienee se heijastusta maan pääministerin ja tv-mogulin toimista.
Jutut Roope Ankan pihistelystä tv-tuotantojen rahoittamisessa alkavat tuntua pelottavan tosilta. Menneillä vuosikymmenillä kengännauhabudjettien saattoi ajatella olevan vain pilaa, mutta enää asiasta ei voi olla varma.
Ei kaikki sentään tosi-tv:stä innostu. Mousella on Pollen mukaan enemmän katsojia kuin Keho-osastolla tai Pilatuilla eläimillä.
3 kommenttia:
Täytyy myöntää että itekkin putosin tuolilta just. Loistava nimikeksintö, jossa kaikki loksahtaa kohdalleen. Ovat todella ilmeisesti juuri siellä Aku Ankan Suomen toimituksessa uskomattomia verbaaliakrobaatteja näin pieneen maahan. (Nimiä et maininnut, vaikka lienevät tuttuja teikäläiselle...?)
Tästä nyt taas,
hieman asian viereen,
tuli mieleen.
Yks juttu sarjaa "asia joka on oikeastaan vaivannut aika pitkään, mutta en vain ole kehdannut kysyä."
Ja sarjaa: "Saako kysyä?"
Tai: "Pakko kysyä!"
Kun jo ekan kerran törmäsin Helsingin akateemisessa siihen hienoon "Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat" -opukseen, tuli mieleen: Minkälaisena koit tilanteen, jossa olit kirjoittamassa asiaa itse asiassa suomalaisen kääntäjän aivoituksista? Ja oliko kääntäjän ja Hergen aivoitusten välisellä, mahdollisesti eri tyyppisillä etymologisilla tai semanttisilla tms. sisällöillä siinä työssäsi merkityksiä?
(Tämän ei ole tarkoitus olla provokaatio. Uteliaisuutta vaan, nyt kun on mahdollista.)
En tunne Ankan suomentajia muutoin kuin kirjallisen tuotannon kautta. Panostus näkyy tuloksessa. Esimerkiksi Sohvaperunalla on kahdeksan suomentajaa, joiden työtä on valvonut ja täydentänyt viisi toimittajaa.
Turskatista
Taiteiden tutkimuksessa pitkän linjan dilemma on ollut tutkiako "alkuperäistä", sitä mitä taiteilija on tehnyt vaiko sitä mitä lukijat/vastaanottajat ovat käsiinsä saaneet.
Tekijän intentioiden ja tarkoitusten tutkimista on ehkä "arvokkaampana" pidetty, vaikkakin massojen käsitysten lähteiden tarkasteluakin on puollettu.
Turskatin kohdalla tällainen puhe on ehkä turhaa hienostelua, kartoitus kun opus pääasiassa on ja sananselitykset useimmissa tapauksissa lähtevät sanoista, ei niiden käyttökontekstista Tintin seikkailuissa.
Pohdin kyllä ennen aloittamista miten lähestyä haukkumasanoja. Asia oli kuitenkin ratkaistu jo puolestani, koska ranskankielisiä selvitysteoksia (mm. Albert Algoud) aiheesta oli jo olemassa.
Perusteellinen selvittely edellyttäisi pääsyä Hergén arkistoihin, jollaista ei kuitenkaan ainakaan lähitulevaisuudessa ole tarjolla.
Turskatti! Kapteeni Haddockin haukkumat on hieno kirja.
Sympaattisen merikapteenin uskomaton voimasanojen mieltäliikuttava ilmausrepertuaari ehdottomasti ansaitsi ja suorastaan vaati tuon dokumentaation. Harvahan Hergen tunsi, mutta Archibaldin sen sijaan lukemattoman moni, mikä riittää ja on loppujen lopulta se pointti.
Hyvä kun teit dokumentin ja meillä on se, mistä kiitos.
Lähetä kommentti