Ajatusrunot ja Pirun riivaamat

Salla Brunoulla on lukupäiväkirjassaan tapana kertoa mistä hän on saanut käsiinsä kappaleen kirjaa, josta kirjoittaa tällä kertaa. Viimeksi kommentoimansa Veikko Huovisen Veitikan hän oli napannut isänsä kirjakyllystä.

Joskus Brunou on saanut kustantajilta arvostelukappaleitakin, mutta pääasiassa luettavansa kertyy kirjastoista, henkilökunnan tekemistä esillenostoista.

Tämä johdatuksena kahteen tänään käsittelemääni teokseen.

Oulun kirjastojen tekemää markkinointia käytän minäkin monesti hyväksi. Viimeksi pääkirjaston uutuusstandista mukaani tarttui Tuulikki Strand-Niemelän Ajatusrunoja (LK-julkaisut 2010) ja Jorma J. Jussilan Pirun riivaamat (Mediapinta 2010). Molemmat tekijöidensä esikoisia, jotka Uusien teosten illan innoittamana lainasin.

Tuulikki Strand-Niemelä (s. 1970) on kirjastomerkonomi, joka on Valkeakoski-opiston kirjoittajaryhmässä syksystä 2006 lähtien tehnyt ajatusrunojaan. Runojen sisältö perustuu universaaliin viisausperinteeseen. Monet ajatuksista ovat sisällöltään tuttuja muualtakin.

Ajoittain Strand-Niemelä onnistuu asettelemaan sanat oivaltavasti. Suosikkini teoksessa on kaksilahkeisten aiheuttamaa vaivaa kuvaava mietelmä:

Tulla todella petetyksi.
Vähemmän
olisi haavoittanut valhe.

Jorma J. Jussilaa (s. 1970) ei esikoisteoksessa esitellä, mutta Mediapinnan sivuilla hänen kerrotaan olevan Haapajärvellä syntynyt, Keski-Pohjanmaalla tunnettu taiteilija ja lehtikirjoittaja, työkokemusta monilta eri aloilta. Maalaamisen tärkeyden pystyi päättelemään Pirun riivaamistakin.

Jussila kirjoittaa lyhytnovelleja, joissa viina, tupakka, liikennevälineet, poliisi ja Jumala ovat läsnä. Jussila luo veikeitä tilannekuvia, kuvaa hetkiä elämästä ja Jumalan läsnäoloa ja varjelusta.

Takakanteenkin on nostettu oivallus tupakoinnista:

Senkin varas! Veit tupakka-askin ja jätit maksamatta sen kanttiiniin. Roisto! Tuosta vielä kärsit. Ettäs kehtasit. Etkö tiedä että tupakka on myrkkyä ja siihen kuolee. Varmasti!