Kallis apinanpurema

Kreikan Konstantin I Balkanilla.
Georges Scottin maalaus.

 

 

Joskus aikaisemmin kirjoitin, kuinka Italian pääministerin paikka on ollut tuulinen. senhän viime viikkokin on osoittanut, Berlusconi pysyi pallillaan vain ostamalla ääniä. Muttei Italia ole ainoa Välimeren pohjoisrannikon maa, jossa maan johtajan asema ei ole mitenkään tukeva. Kreikassa kuninkaanvirkakin oli tuulinen.

Tänään vuonna 1920 Konstantin I palasi Kreikan kuninkaaksi. Hänet oli erotettu virastaan 1917, osana ensimmäisen maailmansodan melskeitä. Saksalaismielinen kuningas sai lähteä, jotta maa paremmin luettasiin osaksi ympärysvaltoja.

Hänen poikansa Aleksanteri (1893-1920) valittiin uudeksi kuninkaaksi. Samalla varmuuden vuoksi kuninkaan valtaa karsittiin. Kaikki näytti sujuvan valtion kannalta kohtalaisesti, kunnes Aleksanteri lähti ulkoiluttamaan koiraansa Ateenan Kuninkaalliseen puutarhaan lokakuun toinen päivä 1920.

Puutarhassa oli apinoita, sinne lemmikeiksi ja huvitukseksi tuotuja. Näille kädellisille tuli jupinaa kuninkaan koiran kanssa.

Aleksanteri yritti suojella koiraansa apinoiden hyökkäyksiltä, mutta joutuikin itse tulilinjalle. Ainakin kaksi apinanpuremaa hänestä myöhemmin löydettiin. Kuningas sai infektion ja kymmenen päivää myöhemmin hän oli kriittisessä tilassa. Aleksanteri kuoli 25. lokakuuta.

Nykyajan Kreikka syntyi 1800-luvun alkupuolella itsenäisyystaistelussa Osmannien valtakuntaa vastaan. Maasta tuli monarkia ja ensimmäiseksi kuninkaaksi valittiin baijerilainen Otto (1815-1867, kuninkaana 1833-1862).

Otto erotettiin ja ajettiin maanpakoon epäonnistuneen sotahankkeen vuoksi. Hän oli arvellut, että hän saattaisi aloittaa oman sotansa ilman muiden tukea osmanneja vastaan ja vallata lisää kreikkalaisalueita omaan kuningaskuntaansa. Lisäksi Otto oli lapseton, uudeksi kuninkaaksi olisi tullut joku hänen veljistään.

Kreikkalaiset valitsivat kuitenkin tanskalaisen prinssin Yrjön uudeksi kuninkaaksi. Yrjö I (1845-1913) hallitsi 1867-1913. Häntä seurasi valtaistuimelle Konstantin I, joka siis erotettiin 1917 ja nousi uudelleen valtaistuimelle poikansa kuoltua.

Winston Churchill kommentoi myöhemmin Aleksanterin kuolemaa kalliiksi apinanpuremaksi. Kreikan ja Osmannien välille oli puhjennut sota syksyllä 1919, ja isä Konstantin kruunun saatuaan aloitti suurhyökkäyksen. Itä-Traakia ja Joonia saatiin vallattua, myöhemmin Turkiksi muuttunut itänaapuri valtasi ne takaisin.

"Se apinanpurema maksoi 250,000 ihmishenkeä", tiivisti Churchill.

Konstantin I joutui luopumaan kruunusta uudelleen syyskuussa 1922. Hän kuoli maanpaossa Sisiliassa 1923. Valtaistuimelle nousi hänen toinen poikansa Yrjö II (1890-1947). Hänenkään valtakautensa ei ollut suoraviivainen. Yrjö II erotettiin jo 1923 ja maa seuraavasta vuodesta lähtien tasavaltana kunnes monarkki kutsuttiin takaisin 1935. Vuodet 1941-46 Yrjö II hallitsi maanpaosta.

Yrjö II:n kuoltua lapsettomana valtaistuimelle nousi Konstantin I:n kolmas poika Paul (1901-1964). Hänen valtakautensa oli ainakin virkavuosilta eheä, seuraajaksi tuli poika Konstantin II (1940- ).

Sotilasjuntta ajoi Kostantin II:n maanpakoon 1967. Virallisesti Kreikan monarkia lakkautettiin 1974. Kuningashuone elelee maanpaossa Lontoossa. Jos vaikka joskus vielä kuningasta tarvittaisi.