Tänään kello 18 Oulun tuomiokirkossa Kaisu Mikkola ja Matti Rossi johdattelevat Johannes Messeniuksen (1580-1636) muotokuvan saloihin. Sakariston oven yläpuolellä oleva öljymaalaus on vuodelta 1611, ja tiettävästi vanhin suomalainen muotokuva jonka mallin nimi tiedetään.
Ruotsalainen oppinut ja Uppsalan professori päätyi valtakunnan laidoille Kajaanin linnaan suorittamaan vankeustuomiota luterilaisen uskonrauhan häiritsemisestä katolisten mielipiteidensä vuoksi. Tuomio alkoi 1616 ja päättyi parikymmentä vuotta myöhemmin. Kajaanista vapauduttuaan Messenius muutti Ouluun, mutta ehti tänne vain kuolemaan ja haudattavaksi.
Messeniuksella oli Uppsalan aikoinaan valtio-opin ja historian oppituoli. Lisäksi hän oli valtionarkiston johtaja. Edustusmuotokuva syntyi virkaprotokollan mukaan, esittelytilaisuuden ennakkomainoksen mukaan taulun tekijä on nyt viimein saatu selville: hän oli hovimaalari Cornelius Arendtz.
Nykyisin Messenius on tunnettu lähinnä suomalaisten juurien selvittelyistään. Emämaassa ollessaan Messenius muiden ajan goottilaisten historiankirjoittajien tavoin ajatteli suomalaisten kansojen syntyneen Nooan pojanpojan Magogin jälkeläisistä.
Kajaanissa maailmanhistoria alkoi näyttäytyä hänelle aivan toisin. Scondia illustrata -teoksessa (julkaistiin vasta 1700-05) Messenius hylkäsi yleisesti hyväksytyn Magog-teorian. Teorian juuret olivat ajanlaskun alkuaikoina vaikuttaneessa Josefuksessa (n. 37-100), joka Raamatussa mainittujen Nooan kolmen pojan mukaan jakoi maailman kansat seemiläisiin (Seem, Aasian kansojen isä), haamilaisiin (Haam, Afrikka) ja jafetilaisiin (Jafet, Eurooppa). Magog oli Jafetin poikia, suomalaiset kansat siis tätä eurooppalaista perua.
Ilmeisesti kainuulaiset saivat Messeniuksen vakuuttuneeksi, etteivät näillä nurkilla asuvat mitään tavallisia eurooppalaisia ole. Scondiassa Messenius esittää, että suomalaiset kansat ovat Nooan neljännen pojan Thuiskonin jälkeläisiä.
Tulkinnalta puuttuu arvovaltainen lähde, eli Raamattu. Sen mukaan Nooalla oli vain kolme poikaa. Thuiskon (tai Thuiscon) mainitaan kuitenkin muiden vanhojen auktoreiden kirjoituksissa. Esimerkiksi babylonialainen Berossus (200-luku eKr) mainitsee Thuiskonin Nooan poikana, ja titaanien, jättiläisten yms. esi-isänä. Muitakin myöhempiä teorioita Thuiskonin jälkeläisistä on, häntä on pidetty myös teutoonien eli hollantilaisten kantaisänä.
Ruotsin suurvaltakausi oli otollinen suurille selityksille historiasta. Messenius ei ollut ainoa valtavirran tulkinnoista poikkeaja valtakunnassa. Kaisa Kyläkoski taannoin muistutti Olaus Rudbeckistä ja hänen Atlantica-teoksestaan...
* Johannes Messeniuksen muotokuva. Oulun ev.lut. seurakunnat. (kuva yllä täältä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti