Lupausten mukaisesti eilen avautuivat Niin & Näin -lehden sähköiset arkistot. Netissä on nyt vapaasti luettavissa ja ladattavissa kaikki lehdessä julkaistut jutut vuosilta 1994-2008. Vuoteen 2011 kaikki tekstit ovat artikkelitietokannassa. Lehdet ja artikkelit ovat pdf-muodossa.
Kiinnostavia juttuja arkistosta voi hakea, tai jos ei tarkkaan tiedä mitä etsii, voi käydä läpi lehtiä ja niiden sisällyksiä. Selata voi myös henkilöhakemistoa tai käsiteltyjen teosten hakemistoa.
Esimerkiksi Alan Sokalin Social Text -lehdessä julkaistun kvanttigratitaation hermeutiikkaa käsittelevään artikkeliin liittyvää suomalaista keskustelua on tarjolla. Testasinpa 1990-luvulla annettua linkkivinkkiä. Se toimi edelleen, ja keskustelu aiheesta tuntuu jatkuvan edelleen vaikka sivuston ulkoasulle ei dokumentin luomisen jälkeen ole tehty mitään.
Selaillessani lehteä ajankohtaista, tässä blogissa esiteltävää aihetta varten vastaan tuli Tommi Uschanovin numeroon 1/2004 kirjoittama listaus Kymmenen suomalaista tähtihetkeä. (pdf)
Uschanovin kirjoituksia tuntevat arvannevat "tähtihetkien" laadun. Toisena on suomalaisten into muuttaa Gustaviaan Länsi-Intian saaristoon alkuvuonna 1786. Suomalaiset olivat ymmärtäneet täysin väärin Kustaa III:n sinne muuttaville kansalaisille myöntämän suojan velkojia vastaan. Kansalaisten reaktioista ja sen vaatimista toimenpitäistä on mm. Kaisa Kyläkoski kirjoittanut.
Kahdeksas tähtihetki on Suomen mainitseminen Meet the Beatles! LP-levyn kansitekstissä.
Kymmenes, ja tälle kirjoitukselle otsikon antanut tähtihetki Uschanovin mukaan oli suomalaisen roolihahmon mukanaolo Coen veljesten elokuvassa Valtapeli (1994). Hulavanteen keksijä Norville Barnes tapaa kutsuilla yhtiönsä suomalaisen osakkeenomistajan Thorstenson Finlandsonin. Barnes kehui osaavansa suomea, mutta mongerrus sai Finlandsonin raivoihinsa. Elokuvan suomentaja oli päätynyt tulkitsemaan puheen otsikossa mainittuun muotoon.
* niin&näin -lehden arkisto
5 kommenttia:
Hieno juttu kun kerroit tuon lehden sähköisen arkiston aukeamisesta. Joulunpyhiksi riittää mielenkiintoista kaiveltavaa. Hyvää joulun odotusta!
Hyvää joulun odotusta sinnekin!
Auu mitä toteutumattomia unelmia Saint Barthélemyn haaveilijoilla. Päästäpä kiinni niihin pettymyksiin.
Toisena on suomalaisten into muuttaa Gustaviaan Länsi-Intian saaristoon alkuvuonna 1786. Suomalaiset olivat ymmärtäneet täysin väärin Kustaa III:n sinne muuttaville kansalaisille myöntämän suojan velkojia vastaan.
Pahoin pelkään, että keltakuume olisi nitistänyt suurimman osan velallisista melko pian.
Kyläkoski on lähteenään käyttänyt W. Tawaststjernan artikkelia Savolaisia Amerikan matkalla v. 1786 (Historiallisia tutkimuksia J. R. Danielson-Kalmarin kunniaksi 7.V.1923), jonka avulla varmaan pääsisi kiinni tarinoihin. Uschanov lyhyesti viittaa "lukuisiin inhimillisiin tragedioihin". Jostakin paikallishistoriasta muistelisin lukeneeni tilansa ja talonsa helposta hinnasta myyneestä, joka sitten rengiksi joutui palaamaan kotikylälleen kun ilmainen matka ja satoisa maapala Karibialta jäi saamatta.
Pienen, 25 neliökilometrin kokoisen kalliosaari Saint Barthélemyn väkiluku moninkertaistu nopeasti Ruotsin vallan alla noin kolmesta sadasta reiluun viiteen tuhanteen. Asukkaat eivät kuitenkaan tulleet emämaasta tai sen itäosasta vaan Afrikasta. Tämä juuri tautien kestävyyden vuoksi.
Tähän jupakkaan (ja samanaikaisiin hovijuoruihin) liittyy myös neekeri-sanan tuleminen suomen kieleen. Sitä voi pohtia, millaisia "neutraaleja konnotaatioita" toteutumattomiin unelmiin pettyneet suomalaiset sanaan liittivät.
Lähetä kommentti