"Risuäes on maailman paras äes tällaiseen peltoon." |
Vuonna 1909 A. Ahlström Oy:n palvelukseen tullessaan metsäteknikko Ivar Ekström (1891-1971) aloitti valokuvaamisen. Ekströmin varsinainen toimipaikka oli Varkaudessa, ja sieltä hän kierteli ympäri Itä-Suomea, pääasiassa Savossa ja Kainuussa. Ekströmillä oli silmää sommitella kuvia, ja kun hän torpparivapautuksen jälkeen aloitti lopulta kuusi vuotta kestäneen kiinteistöjen erottamisurakan kenttätyön valokuvausharrastus oli kokemuksen kautta kehittynyt ammattilaisen tasolle.
A.Ahlströmillä oli jo 1910-luvulla suuri maaomaisuus. Torppareitakin oli suuri määrä. Ekström nopeasti ymmärsi millainen kansatieteellinen onnenpotku hänen kohdalleen oli sattunut. Hän alkoi ikuistamaan katoamassa olevaa elämäntapaa, metsäkansan torppia ja niiden asukkaita.
Kaikkiaan nykyisin Varkauden museossa olevassa Ekströmin valokuvakokoelmassa on noin yhdeksäntuhatta kuvaa. Ekström itse koosti 1918-1935 Metsäkansa -kokonaisuuden. Kaksi, kolme vuotta sitten kokonaisuudesta kerätty Ekströmin kuvien näyttely kiersi Suomea. Varkauden museo julkaisi Hanna-Kaisa Melarannan toimittaman teoksen Metsäkansa (Varkauden museo, 2009) näyttelymateriaalista.
Ekströmin kuvaamat torpat ja torpparit ovat pääasiassa Ylä-Savosta, Vieremältä, Sonkajärveltä ja Rautavaaralta. Joitakin kuvia on Kainuun puolelta, ja myös Savon varakkaammilta seuduilta.
Savutupien kansa oli tosiaan vähenemässä ja pääsemässä parempiin asuintiloihin. Eräässä kuvassa palaneen savutuvan raunioilla on hymyilevä, iloinen perhe. Pian he pääsisivät uloslämpiävään mökkiin.
Melarannan toimitus jakaantuu perinteiseen tapaan eri elämänalueita käsitteleviin kokonaisuuksiin. On metsätöitä, savottoja, uittoa, peltohommia, ruoanlaittoa, asusteiden tekemistä jne. Hyvä ratkaisu on ollut tuoda lukijoille Ekströmin omat kuvatekstit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti