[Kuvia Toppilasta, osa 1, osa 2 ja osa 3]
Ilta-aurinko kilo houkutteli Toppilaa kuvaamaan, mutta mereltä noussut pilvimassa muutti kuvien ajatellun sisällön. Pilvimeri peitti laskevan auringon ja jätti kuvaajat iltahämyyn (paikalla oli toinenkin talosta kiinnostunut).
Vaasan höyrymylly, joksi taloa päädyn valssimylly -tekstistä huolimatta sanotaan, rakennettiin 1920-luvun alussa. Ruista Toppilansalmen rannalla sijaitsevassa laitoksessa alettiin jauhaa 1924. Ulkomailta tulevat viljalastissa olevat laivat voitiin purkaa suoraan myllyyn.
Oulussa jauhettiin nimenomaan ruista, koska pohjoisen olosuhteissa sitä ei voitu itse kotitarpeiksikaan kasvattaa. Vaasan omistuksessa mylly oli vuoteen 1984, jolloin se siirtyi Raisiolle. Se lakkautti elintarviketehtaan 1990-luvun alussa laman varjossa.
Vuonna 2001 talo ja vuokratontti siirtyivät Toppilan Punaiselle Myllylle. Muutamia viikkoja sitten firma laittoi taloon suunnitellut 42 uutta asuntoa ennakkomarkkinointiin. Pari päivää siitä alakerrassa syttyi tulipalo, joka tehdasalueella havaittiin ja sammutettiin nopeasti, ilman suurempia vahinkoja.
Kova talo. Ei pikku paloja säikähdä.
6 kommenttia:
Komea, suorastaan dramaattinen kertaustyylinen rakennus.
Positiivisia signaaleja: Toimintaa on laman aikana, mitäs muuta kuin korjausrakentamista. Ja vielä että ei pureta tuollaista erikoisuutta, noin hienolla paikalla. - Toivottavasti asunnontarvitsijoiden kysyntääkin riittäisi. No jos ei nyt, niin varmasti myöhemmin.
Vapaan sisällön tietosanakirjassa kerrotaan suunnittelijana olleen oululaissyntyisen W.G. Palmqvistin. Tausta ja henk.historia on aika mielenkiintoinen, kun ajattelee maantieteelliseltä kannalta. Ei mitenkään kovin painottunut, päinvastoin, asuinpaikkoja ja toimeksiantoja siellä sun täällä.
Tulee mieleen myös toinen hieman vastaava peruskorjaus-/käyttötarkoituksenmuutostapaus teiltä päin. Jossain siellä taidemuseon kulmilla on muistaakseni punatiilinen, laaja ja vanha teollisuusrakennus, joka ilmeisesti muutettiin 1990-luvulla asuikerrostaloksi. Kerran joku esitteli sitä, ja pääsin käymään sisällä valmiissa toteutuksessa. Suunnitteluhaasteina vanhassa teollisuusrakennuksessa on usein valtava ns. runkosyvyysmitta. Siinä asia oli ratkaistu isolla, valokatetulla keskeisaulalla, mikä oli periaatteessa ok, mutta oli tuottanut moniin asuntoihin keskeisaulan puolelle makuuhuoneet, eli ikkuna ei avautunut ulos, vaan rakennuksen sisäiselle sivukäytävälle. Kuinkahan mahtavat tuossa Höyrymyllyssä ratkaista asian, jää nähtäväksi.
Vielä tiili-/betonirunkoisen rakennuksen palamisvahingosta. Kyllähän se palo tuhoaa kivitalonkin, jos liian pitkälle pääsee. Myös betonirungon (ja tiilisenkin) kantokyky häviää liiassa kuumuudessa. Vaikka Höyrymyllyssä on hieno ja koristeellinen tiiliverhous, veikkaanpa sen tulleen 1920-lukulaisena rakennetuksi betonirunkoisena. Toivottavasti palo oli lyhytaikainen.
- - -
(sanavahvistus "nonses")
... no joo. Keskittymishäiriöitä taas.
Palmqvist oli syntynyt siis Kalajoella, eikä Oulussa.
Olipas Toppilan punaisella myllyllä omatkin sivut, tarkempia huoneistosuunnitteluja pohjakuvineen ja hintoineen siellä.
Vielä ihan 1990-luvun alussa Åströmin ent. tehtailla oli yliopiston tiloja, silloin siellä tuli käytyä. Joskus vieläkin harmittaa, etteivät enää ole oppilaitoskäytössä. Toisivat opiskelijat niin paljon enempi elämää niille nurkille ja koko keskustaan.
Se sisäpihahommeli valaistui mulle vasta joskus keväällä, kun talosta oli asunto myynnissä ja kiinteistövälittäjä netissä kuvin sitä esitteli. Vaikka melko usein ohi kulkeekin, sellaisen olemassaolo jää täysin tietämättä.
Niin, kuten sanottu, palo huomattiin melkein heti ja ulkoa tarkastellen se ei ollut saanut kuin yhden ikkunan karmit hiillokselle (kuvassakin).
Ettei siitä liene syytä pelkoja ottaa, jos talo kiinnostaa.
Kiinnostava on. Näillä näkymin en ihan heti sinne päin ole muuttamassa, vaikka myönnettäköön, että on muutaman kerran ollut ilmansuunta edessä.
Eikä tuollaiseen asuntoon ole luultavasti koskaan varaa.
- - -
Muutama huomio pohjapiirustuksista.
- Keskellä tehokkaan kokoiset porrashuoneet, siinä ei hassata rahaa ylimääräiseen.
- Kolme asuntolinjaa mukavasti ns. läpitalon huoneistoja.
- Suurimmassa osassa asuntoja on merinäköala tai näkymä siihen kanaaliin, jokeen tai salmeen.
- Kaksi pienempää asuntolinjaa keskellä jää kokonaan koillisen suuntaan avautuviksi. Näkymät eivät mantereen suuntaan ole niin mielenkiintoisia kuin vedellisten näkymien. Ja se luonnonvalon laita?
- Kaikissa asunnoissa lienee uudet parvekkeet, jotka ovat asunnon levyisiä. Eli: Rakennuksen molemmat pitkät sivut peittyvät parvekejulkisivulla (!) Tuleeko sitten kokonaan uudennäköinen rakennus? Kuinka mahtaa olla suojelutilanne? Ei ehkä ole js:n suojelua, kun ovat jo myymässä. Noh, näkemättä julkisivuja, voivat ne olla onnistuneetkin.
Vaikea arvioida tulevaa, kun asuinaluekaava on vielä niin sanotusti vaiheessa eli tekemättä. Höyrymyllyn ja Toppilansalmen väliin tuskin on uudisrakennuksia tulossa, mutta muille sivuille voi hyvinkin olla.
Lähetä kommentti