Elokuva- & videoteatteri Studiossa järjestettiin eilen lisänäytös Mari Nummelan ohjaamasta punkdokumentista Punk o cine (Suomi 2011). Marraskuinen Oulun ensiesitys veti niin paljon väkeä, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet saliin, tänään kello 15 on luvassa vielä toinen lisäesitys. Paikalla oli myös tuottaja Johanna Arffman esittelemässä elokuvaa ja vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Ohjaaja Nummelan Metropolia ammattikorkeaan tekemä opinnäyte-elokuvan perusideana oli tehdä dokumentti punkista ilman Pelle Miljoonaa. Tekijät seurasivat puolentoista vuoden ajan kolmea nykypunkin mielipiteitä herättävää kolmekymppistä miestä, Patua (Abnormi), Masaa (Ydinperhe) ja Teemua (The Heartburns) kotona, töissä, baarissa, festareilla ja soittamassa.
Kolmeen varttiin tiivistyi alakulttuurin läpitunkeva vaikutus päähenkilöiden elämään. Punk on pukeutumisen ja hiusmallin lisäksi mukana aina myös aatemaailmana. Mutta mikään yksi monoliitti ei tuo aatemaailma ole. Pussikaljalla pojat pohtivat, että onko punk ylipäätään poliittista.
Anarkistien mustaa lippu liehuu mielenosoituskulkueessa, mutta punkkareille yhteinen aate se ei ole. Keikoilla tai levy- ja kasettimyynnillä ei pyritä voittoon tai toimeentuloonkaan. Sellainen ei vain kuulu kuvioihin.
Punkin rujo estetiikka on Nummelan dokumentissa läsnä erityisesti sammuneina ja oksentavina ihmisinä. Paheennuksen herättämisen takana on kuitenkin ajattelevia, keskustelevia ja ihanteellisia tekijöitä. Itsetehty on näille tärkeätä, ja pelkästään humalahakuiseen juomiseen keskittyviltä ei tällainen laaja epäkaupallisen alakulttuurin pyörittäminen onnistuisi.
* Punk o cine Studiossa
* Punk o cine -blogi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti