Tänään 1217 Viljanninssa, Etelä-Virossa käytiin Matinpäivän taistelu. Sotatapahtumaa on pidetty Viron historian käännekohtana pitkään, joskin sille on annettu erilaisia merkityksiä kulloisenkin yhteiskuntajärjestelmän mukaan. Henrikin Liivinmaan kronikka esittää taistelun osana Viron kristinuskoon käännyttämistä.
Matinpäivänä ottivat yhteen silloiset virolaiset ja Kalparitaristo liiviläisten auttamana. Keskiajan virolaisia johti Lembitu (vanhoissa suomenkielisissä teksteissä Lemmitty), joka sai surmansa taistelussa. Saksalaisritaristolla oli parempi varustus, jonka avulla he löivät miesvoimaltaan kaksinkertaiset virolaiset. Suuri osa Viron maakunnista siirtyi Kalparitariston valtaan, Räävelin (Tallinnan) seutu ja vielä tanskalaisten valtaan. 1300-luvulla tanskalaiset möivät valtansa saksalaisritaristolle.
Henrikin Liivinmaan kronikassa kerrotaan miten virolaisia oli ensin yritetty käännyttää rauhanomaisin keinoin, muun muassa sivistämällä heitä näytelmien avulla. Oppi uudesta autuuttajasta ei kuitenkaan mennyt perille. Erinäisten vaiheiden jälkeen ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tarttua miekkaan. Kronikan mukaan käännytystyössä oli mukana myös suomalainen pappi Pietari Kaikkivalta (Kaukovalta, kronikassa Kakuwaldus).
Nykyisin tunnetut kasvot Lembitulle on antanut kuvanveistäjä Amandus Adamson (1855-1929). Juhannuksen alla 1919 itsenäistyneen Viron armeija löi kenraali Rüdiger von der Goltzin johtamat baltiansaksalaiset ja saksalaiset joukot. Saksalaisen alkoivat perääntymiseen pois Baltiasta. Voitto koettiin isänmaallisissa piireissä hyvitykseksi 702 vuotta aikaisemmin käydystä Matinpäivän taistelusta. Saksalaiset oli karkoitettu maasta. Adamsonin veistos syntyi sen symboliksi.
Toisen maailmansodan jälkeen Matinpäivän taistelua tarkasteltiin marxilaisen historiankirjoituksen näkökulmasta. Sen tulkittiin merkinneen feodaaliyhteiskunnan syntyä Viroon. Kansa alistettiin maaorjiksi antamaan työpanoksensa yläluokan hyväksi.
Nyttemmin Matinpäivän sotatoimien merkitystä pohditaan kahtalaisesti. Mart Helme on vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan nimennyt virolaisia johtaneen Lembitun maan kruunaamattomaksi kuninkaaksi. Näin Viron historiassa olisivat itsenäisyyden ja vieraan vallan alla olemisen kaudet vaihdelleet.
Toisaalta on arvioitu Matinpäivän taistelua osana Henrikin Liivinmaan kronikkaa. Kokonaisuudessaan tapahtumat muistuttavat paljon uuden ajan Euroopan käymiä taisteluita siirtomaista. Samanlaisia kolonialismin ja imperialismin toimintamalleja olisi siis käytetty jo omalla mantereella ennen toisten mantereiden valloitusta.
Historialliset tapahtumat tulkitaan aina omasta ajasta, nykyajasta. Muuta mahdollisuutta niiden ymmärrettäviksi tekemiseen ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti