Tänään on julkistettu Jyväskylän ylopistossa tehty tutkimus suomalaisten asenteista kaivostoimintaa ja oheistoimintoja kohtaan. Suuri osa suomalaisista pitää kaivoksia tärkeinä työnantajina ja niitä osana suomalaista teollisuutta, mutta usko toimintaa ohjaaviin viranomaisiin on mennyt.
Tutkimuksen tiedotteen mukaan jopa 54 prosenttia vastaajista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja. Vastaavasti ympäristölainsäädäntöön ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemisessä luottaa jonkin verran 29 prosenttia vastaajista.
”Tulokset ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmassa vuoden 2012 kyselytutkimuksessa. Myös nyt luottamus viranomaisiin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten valvonnassa sekä luottamus ympäristölainsäädäntöön kaivostoiminnan ympäristö- ja terveysvaikutusten ehkäisemisessä on huolestuttavan matalaa”, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Tapio Litmanen.
Tutkijoiden mielestä on kuitenkin huomattava, että kaivostoiminnan yleinen hyväksyntä on kohtalaista. Vastaajista runsas 40 prosenttia hyväksyy kaivostoiminnan varauksin ja 40 prosenttia vastaajista antaa kaivostoiminnalle tätä vahvemman hyväksynnän.
”Erityisesti perusmetallien, jalometallien ja teollisuusmineraalien louhinnan hyväksyntä on yleisesti melko vahvaa. Sen sijaan uraanin louhinta on vähiten hyväksyttyä”, kertoo tutkija Tuija Jartti.
Kyselytutkimuksessa luotetuimmaksi alaan liittyväksi toimijaryhmäksi miellettiin kansalaisjärjestöt. Toiseksi luotetuimmiksi toimijaryhmäksi miellettiin valtion hallinto ja kunnallishallinto ja vähiten luotetuksi kaivosteollisuus. Luottamus eri toimijoihin on kuitenkin melko matalaa.
Tutkimustekstissä mainitaan Talvivaara kaksi kertaa. Sen todetaan hallinneen suomalaista keskustelua kaivoksista, ja siten on luultavimmin syy nihkeään luottamukseen viranomaisia kohtaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti