Suomi elää poikkeuksellisia aikoja. Pohjois-Karjalaan tietyin osin on julistettu ulkonaliikkumiskielto ja hallitus hymyillen julkisti koko joukon erilaisia väyliä rakennettavaksi hätäaputöinä.
"Hätäaputöitä" on sillä nimellä viimeksi Suomessa teetetty reippaat sata vuotta sitten. 1860/70-lukujen taitteessa rakennettiin laivaväylää Pohjois-Savoon, rautatietä Pietariin. Moottoritietä nyt, rataa myös.
Moni tie tässä välissä on työttömyystöinä rakennettu.
Työttömyystyöt eivät enää kilpailuttamispakkojen vuoksi ole mahdollisia, joten puhutaan elvytyshankkeista. Elvytysväylät Kuopiosta pohjoiseen rakennetaan kilpailutuksen kautta, Eu:n pykälien mukaan.
1980-luvulla venäläisillä oli halu tulla Suomeen rakentamaan moottoriteitä. Olisivat kuitanneet siten osan Neuvostoliiton veloista, joita sille oli kertynyt runsaasti epätasaisesta kaupasta. Väylävirastojen edeltäjä TVL tyssäsi hankkeet alkuunsa -- tierakentamisen kotimaista tarjontaa ja kuvioita ei haluttu kolmannen osapuolen tulevan sotkemaan.
Venäläisille annettiin rakennettavaksi Keiteleen kanava.
Nyt viranomainen ei voi tulla väliin valikoimaan urakoitsijoita, on käytävä rehti tarjouskilpa ja sellaisen voi voittaa kuka tahansa. Venäjälläkin talous köhii, ehkä sieltäkin kiinnostusta suuria länsinaapurin hankkeita kohtaan on?
Keiteleen kanava rakennus alkoi keväällä 1990 ja valmistui 1994. Vuosi työn aloittamisen jälkeen iski lama, ja urakoitsijan vaihtamisesta suomalaiseen keskusteltiin ainakin yleisön osastoissa.
Ei vaihdettu.
Kanava valmistui ajallaan, mutta Vaajakosken sulkua piti pari kertaa käydä korjaamassa luovutuksen jälkeen. Siitä oli isoja otsikoita. Mutta lehtijutuissa ei kerrottu sitä, mitä historiakirjat kertovat. Vika oli suomalaisen suunnitelman, ei venäläisen työn. Paavo Sarkkinen, Timo Rekonen ja Seppo Koivupuro Suomen sisävesiväylissä (Multikustannus 2007) kiittelevät työn laatua, suomalaisten aliurakoitsijoiden käyttöä ja erinomaista järjestystä työmaalla.
Vaajakosken sulun viat johtuivat liian kiireisestä suomalaisesta suunnittelusta ja siitä, ettei urakkasopimukseen oltu otettu mukaan niin sanottuja kehittämismahdollisuuksia (omien virheiden korjaamismahdollisuutta).
Toivottavasti nykyisin tuollaiset pykälät ovat vakiona mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti