Eilen automatkalla Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Savoon emme nähneet Kempeleen vaakunaeläimiä sorsia Oulun eteläpuolen lakeuksilla, etelään ovat jo lähteneet. Mutta Siikalatvan vaakunan joutsenia oli matkan varrella paljon, etenkin Kempeleen ja Limingan pelloilla. Kunnan rajoja tuli ylitetyksi useitakin, vaakunoin ja paikannimin tiellä kulkijaa tervehdittiin. Mökkejä, lumikkoja, kiuluja, aitaa, puita, jousia ja tapparoita. Perillä odotti kolme tavia.Kuusikymmentä vuotta sitten 1949 kuntalaissa säädettiin, että maalaiskunnillakin voi olla vaakuna. Lakia kunnioitettiin ja sen antamaa mahdollisuutta noudatettiin. Vaakunasuunnittelijoilla oli työteliäät päivät seuraavat vuosikymmenet.
Viimeisenä maalaiskuntana vaakunan otti käyttöön Kempele. Kaj Kajanderin suunnittelema sorsia ja vesijättöjä kuvaava vaakuna otettiin virallisesti käyttöön 24. marraskuuta 1969. Oulun eteläisessä naapurissa saadaan vaakunan 40-vuotisjuhlia noin kuukauden päästä juhlia.
Maanteiden varsilla kulkijaa muistetaan vaakunoin ja paikannimin. Oulun ja Kemin välisellä rautatiellä myös junamatkustajille paikkakunnan vaihtuminen ilmineerataan. Kyltit ovat tosin vanhoja, jo hieman ruosteen syömiä. Niissä juhlii vuoden 1949 kuntalaki toisin.
Kerrotaan: Haukiputaan kunta, Iin kunta, Simon kunta, Kemin kaupunki. Korostetaan kuntamuotoa. Sellaista ei maantien varsilla näe. Eikä 1970-luvun kuntalakimuutosten myötä sellaiseen ole tarvettakaan. Sama on laki kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti