Jatkoa eiliseen. Eeva Maria Närhi liittää Kenkäveron nimen synnyn Nuijamiehiin. Kenkäveron pappilan pihalla on muistomerkki, jonka avulla pidetään yllä 23. tammikuuta 1597 menehtyneiden kapinallisten muistoa.
Nuijamiehethän vastustivat verotusta ja siten verojakeräävän pappilan piha olisi ollut oiva paikka osoittaa mieltä. Asiakirjoissa Kenkävero-nimi mainitaan ensimmäisen kerran 1664, joten se on ehkä tapahtumien jälkeen syntynyt.
Tämä jälkimmäinen osa Närhen selityksestä menee liian pitkälle. Nuijasodan merkityksien supistaminen paikallisestikaan kenkä- eli kinkeriverojen vastustamiseksi tuntuu ontuvalta.
Tammikuussa 1597 Kenkäveron pappila oli tyhjillään, kirkkoherra Hannu Mikonpoika oli jättänyt talonsa tyhjilleen ja matkannut seurakuntansa pohjoisempiin osiin. Saaressa ja pappilan umpipihalla nuijamiesten asemat olivat hyvät Pietari Juustenin johtamia kruunun joukkoja vastaan, mutta ylivoima voitti.
Yli kaksisataa nuijamiesta tapettiin, kaikki johtajia lukuunottamatta. Verilöylyyn päättyi tämä kahakka Suur-Savossa.
Nuijamiesten muistomerkki on vuodelta 1939, Eino Räsäsen (1902-1970) käsialaa.
* Nuijasota Savossa. Mikkelin kaupunki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti