Sherlock Holmesia käsittelevään suomenkielisen wikipedia-artikkeliin lainattu lista tohtori Watsonin Tulipunaisessa tutkielmassa tekemistä havainnoista suosikkiyksityisetsivän tiedoista ja taidoista:
1. Kirjallisuuden tuntemus. – Olematon.
2. Filosofian tuntemus. – Olematon.
3. Tähtitieteen tuntemus. – Olematon.
4. Politiikan tuntemus. – Heikko.
5. Kasvitieteen tuntemus. – Vaihteleva. On perehtynyt belladonnaan, oopiumiin ja myrkkyihin yleisesti. Ei tiedä mitään puutarhanhoidosta.
6. Geologian tuntemus. – Käytännöllistä, mutta rajoittunutta. Erottaa yhdellä silmäyksellä erilaiset maalajit toisistaan. Kävelyretkien päätteeksi on housunlahkeidensa tahrojen värin ja koostumuksen perusteella osoittanut missä päin Lontoota ne ovat syntyneet.
7. Kemian tuntemus. – Syvällistä.
8. Anatomian tuntemus. – Tarkkaa, mutta epäjärjestelmällistä.
9. Rikosuutisten tuntemus. – Valtava. Hän näyttää tuntevan jokaisen yksityiskohdan kaikista vuosisatamme hirvittävyyksistä.
10. Soittaa viulua hyvin.
11. Hän on taitava singlestick-pelaaja, nyrkkeilijä ja miekkailija.
12. Hyvä käytännön tuntemus Britannian laista.
Watsonin ja samalla Wikipedian luettelosta puuttuu yksi tärkeä Holmesin tietämyksen kohde. Sherlock Holmesilla oli ehkäpä rikosuutisia laajempikin tieto siitä mitä Lontoossa oli kaupan ja mihin hintaan. Holmes teki tuotteilla myös jatkuvasti kokeita ja seurasi josko jotain uutta markkinoille ilmestyi.
Holmes osasi tunnistaa savukkeet tuhkasta, sikarit tumpit tuoksusta ja tulitikkujen alkuperämaat. Holmes tunnisti polkupyörän renkaiden jäljistä niiden valmistajat, vaatteiden ompeleista ne tehneet räätälit ja loputtomasti eri tuotteiden valmistajia ja ominaisuuksia.
Taidosta oli monesti hyötyä juttujen ratkaisemisessa. Ja siksi Holmes tavara- ja tuotetietämystään koko ajan kartuttikin.
Holmes oli kivierämaahan muuttanut luonnontuntija. Siinä missä englantilaiset lammasfarmarit tunsivat eläimet, kasvit ja sääenteet niin Holmes tunsi kaupunkiympäristön oleelliset ja vähemmänkin tärkeät piirteet.
Ylellisyystuotteet Holmesille olivat tutut kuten myöhemmälle James Bondille, mutta lisäksi Baker Streetillä tiedettiin keskiluokkaisten ammattien ja tavallisen työväen perustarvikkeet.
Tavaroiden maailma oli täydellisesti tuttu.
Tekisi mieleni ajatella, että Sherlock Holmesilla on ollut osuus merkkitietoisen kulutusyhteiskunnan synnyssä. Salapoliisitarinoista on jo yli sadan vuoden ajan tarttunut yhä uusien sukupolvien mieliin, että on tärkeää tietää tuotteista niiden käyttöominaisuuksien lisäksi valmistajat, hinnat ja erityisyydet. Pitää olla tuotetietoinen, sillä brändit kantavat kaikenlaista sosiaaliseen statukseen liittyvää tietoa.
Tosin asiat ovat muuttuneet Holmesin ajoista. Jarkko Martikaisen Pitkät piikit (Like 2006) kokoelmassa on lyhyt novelli Merkityt, jossa etsitään kadonneita 13-vuotiaita tyttöjä. Tytöillä oli Sisleyn paidat, JC:n pinkit hupparit, Calvin Klein hatut, iPodit, Gul-kellot ja Pilgrimin kirkaskiviset korvikset. Hiukset olivat leikatut Paris Hiltonin mallin mukaan, tuoksuna Lancomen Miracle. Molemmat joivat Evian-vettä, molemmilla jaloissaan Miss Sixtyn valmiiksi kulutetut farkut ja Conversen Chuck Taylorit. Käsissään Nokian kamerakännykät ja Zaran pienet käärmeennahkaiset olkalaukut.
Poliisin piti viiden viikon kuluttua lopettaa etsinnät tuloksettomina. Tuntomerkkejä vastaavia, aivan samannäköisiä tyttöjä oli Suomessa poliisin varovaisen arvion mukaan ainakin puoli miljoonaa, lopettaa Martikainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti