Victoria, 2010. |
Perjantaina Valvegalleriassa avautui romanialaissyntyisen Daniel Nagyn (s. 1981) näyttely. Kokonaisuus on nimeltään Kadotetut, ja näyttelyesitteen mukaan se on osa Nagyn laajempaa ammatinharjoittajia keskiajalta nykypäivään käsittelevää projektia.
Suurin osa näyttelyn töistä on potretteja, jotka tuovat mieleen vanhan kirkon, koulun tai kaupungintalon seinäpaneeleihin maalatut hahmot. Siis yhteisölle tärkeitä ihmisiä, jotka on jälkipolville ikuistettu jostakin aikanaan arvostetusta syystä.
Nagyn töissä saa ammatteja arvailla. Vaatetus tuntuisi antavan viitteitä, mutta ei kuitenkaan. Antamalla teoksille nimen henkilöiden etunimen mukaan Nagy johdattaa pohtimaan ammattia ja asemaa. Onko meillä muita kuin valta-asemaa korostavia työasuja? Haluammeko ylipäätään kertoa vaatetuksella työstämme?
Yksi ainoa töistä on nimetty ammattin mukaan: Lihakauppias. Suurikokoisen teoksen etualalla on nainen asiaankuuluvassa essussa. Mutta taustan ikkunoista tulevat esiin suurikokoiset kädet. Teurastajako siellä? Vaiko lihakauppias itse?
Näyttely Valvegalleriassa 30.1. saakka.
Viimeinen otos, 2008-2010. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti