Jotkut blogistit silloin tällöin kirjoittavat viestejä tietyillä hakusanoilla teksteihin tuleville. Usein on syynä kiukustus epäsiveellisen mielenkiinnon kohteeksi joutumisesta. Olenpa tavannut huomautuksen hakukonerunouskokeiluja tekevillekin. Oikeastaan Reetta Saineen kirjoituksessa Lady Domina yhdistyvät molemmat:
Tämä on kirjastoblogi. Tiedoksi niille, joiden hakukonerunous-kokeilut heittivät otsakkeen perusteella tälle sivustolle ja joilla on muita hyviä odotuksia.
Reetan tavanneena suosittelen pirkkalalaisia noudattamaan blogikirjoituksessa määriteltyjä soveliaan kirjastossa käyttäytymisen rajoja.
Oikeat kielentutkijatkin googlaavat paljon. Heidän liikkeitään hakusanoista on vaikea erottaa, kuka mitäkin kohtalaisen tavallista ihmisten kielenkäytöstä etsii. Kiroguru Jari Tammen Suuri vertailusanakirja lienee tästä tutuin esimerkki.
Viime viikolla luin uusinta Sananjalkaa, Suomen kielen seuran vuosikirjaa 52, jossa on muun muassa Krista Ojutkankaan ja Tuomas Huumon artikkeli "Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? "Synonyymisten" muotojen analyysi."
Toisinaan sisä- ja ulkosijojen merkityserot vaikuttavat lähes olemattomilta: esimerkiksi sisä-grammin kaikki paikallissijamuodot tuntuisivat ilmaisevan sijaintia suhteessa kiintopisteen (grammin seuralaisena esiintyvän sanan tarkoitteen) sisäpuoleen (sisällä, sisältä, sisälle ~ sisässä, sisästä, sisään). Täydellinen synonymia on kuitenkin kielissä häviävän harvinaista, ellei mahdotonta.
Jonkin ero on siis siinä oltava, että onko sisällä vai sisässä.
Ojutkangas ja Huumo tarkastelevat erilaisia kiintopisteitä, neljäntenä ovat "sfäärimäiset tilat". Sellaisten suhteen 'sisällä' vaikuttaisi olevan ainoa luonteva, mutta vastaesimerkki on tullut vastaan tästä blogista, uudelleenjulkaisemastani Tyko Hagmanin novellista Matkustus kuuhun: "maapallolla on semmoinen vetovoima, että se vetää luokseen kaikki kappaleet, jotka sen vetovoiman kehän sisässä ovat". Nykykielen suhteen ilmaisu vuodelta 1887 ei enää kovin todistusvoimainen ole. Luontevampaa on sanoa olevansa sisällä sfääreissä.
Lopputulemana Ojutkangas ja Huumo summaavat, että "sisäsijaiset muodot [sisässä, sisästä jne] sopivat paremmin silloin, kun kiintopisteenä on konkreettinen säiliö tai aines, mutta huonommin silloin, kun kiintopiste on säiliönä epäprototyyppinen [rajattu kaksiulotteinen pinta, yläosastaan avoimet astiat ja säiliöt, tilaan johtava kulkutie, sfäärimäiset tilat]."
* * *
Tyko Hagmanin Matkustus kuuhun novelliin liittyen haluan jakaa linkkivinkin. Varhaisen suomalaisen spekulatiivisen fiktion listaus on osoitteessa http://collector.pp.fi/finnish_speculative_fiction.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti