Tänään 1640 syntyi Shandongin maakunnassa Pu Songling (k. 1715), kiinalainen tarinankertoja. Tai oikeastaan Pu Songling oli tarinoiden kuuntelija. Hän nautti viinistä ja kuunteli kansankertomuksia, ja kokosi kuulemastaan teoksen Liaozhai Ziyi eli outoja kertomuksia työhuoneestani (englanniksi Strange stories from a Chinese studio, useita eri laitoksia ja käännöksiä).
Pu Songlingin tarinoissa seikkailevat kummitukset, henkiolennot ja kiinalaisen kansanperinteen ketut. Seuraavassa suomennoksessa mainittu ennustaja on kettunainen, ketulta tarkkanäköisyytensä saanut tietäjä.
Korruptoimaton viranhaltija
Chi-nanin aliprefekti herra Wu oli suoraselkäinen mies, jolla ei ollut osaa eikä arpaa niin yleiseen lahjontaan ja korruptioon vaikka hänen päällikkönsä olivat sekaantuneet saaden alaisiltaan oman osuutensa. Prefekti ylitti painostaa Wuta toimimaan kuten muutkin, ja käytti taivutteluun hyvin voimakasta kieltä. Herra Wu ei taipunut ja valitti:
”Vaikka olenkin vain alempiarvoinen viranhoitaja, teidän tulisi nostaa syyte minua vastaan normaaleja reittejä pitkin jos teillä on jotakin minua vastaan. Teillä ei ole oikeutta puhutella minua noin. Saatan olla kuolevainen, mutta en tule koskaan hyväksymään virastoni halventamista ja enkä tule poikkeamaan oikeuden tieltä rumien puheiden vuoksi.”
Prefekti muutti äänensävyään ja yritti rauhoittaa Wuta.
Eräänä päivänä tämän jälkeen tunnettu ennustaja tuli tapaamaan prefektiä juuri kun juhlat hänen luonaan olivat parhaimmillaan. Eräs vieraista pyysi ennustajaa kertomaan kuinka monta viranhaltijaa prefektuurissa oli.
”Yksi”, vastasi ennustaja.
Koko juhlaseurue nauroi vastaukselle riemukkaasti kunnes ennustaja jatkoi.
”Kaikkiaan täytettyjä virkoja on seitsemänkymmentäkaksi, mutta ainoastaan aliprefekti Wu on oikeamielinen viranhaltija.”
2 kommenttia:
Historialliset kertomukset ovat hienoja ja usein opettavaisiakin, - jotenkin ihmeelliseltä tuntuu, ettei Wu:n elosta ole kulunut tuon enempää satoja vuosia. -- Hetken tosin viivähti mielessäni, josko miestä oikeasti on ollut olemassa.
Tarinoita, kertomuksia, kansan kuvitelmia. Kiinan väkirikkaassa maassa on ehkä hyvinkin saattanut yksi suoraselkäinen olla.
Meillä Suomessa suhtautuminen virkakuntaa on ollut ymmärtäväisempää, ainakin salakavalan huumorin mukaan. Juteinin Jaakko aloitti vuonna 1816 Viipurissa julkaistut Pila-Kirjoitukset seuraavasti:
Älä poikan' panettele
Virka-miestä vikain tähden
ett' ei osaa Opettaja
itse tietä taivasehen,
ett' on isä oikeuden
Tuomarikin toisinansa
väännettynä vääryytehen;
harvoin sinä suutarilla
näet kengät kelvolliset,
puukon sepällä parahan.
Lähetä kommentti