Toukokuussa avattiin journalismin joukkorahoituspalvelu Rapport. Sen pääajatuksena on, että journalismi voi hyvin, mutta perinteinen media ei. Palvelu tarjoaa yleisölle mahdollisuuden saada juttuja juuri sellaisista aiheista kuin he itse haluavat. Toimittajat esittelevät ideansa ja mikäli kannatusta tulee tarpeeksi, juttu toteutetaan.
Ajatus tuntui hyvältä. Pienellä summalla osallistuin yhden jutun rahoittamiseen. Vastineeksi luvattiin, että saan jutun luettavaksi hieman ennen muita.
Eilen sain sähköpostia. Juttu oli valmis.
Samalla luvattiin, että saan levittää tai muuten hyödyntää juttua ennen varsinaista julkaisemista Rapportissa. Siis olkaa hyvät:
* Suvi Auvinen. Vastarintaa vastaan - kertomus uusnatseista ja Suomen poliisista. Rapport.
2 kommenttia:
Juttu ei ole erityisen asiantunteva. Poliisia ja syyttäjänviraston vihjaillaan syyllistyneen korruptioon koska väkivaltarikollisia ei etsitä erityisen tehokkaasti? Ilman mitään perusteita varsinaisesti epäillä että tutkijoilla olisi jotain yhteyksiä mainittuihin natseihin tai syytä suojella heitä?
Ilmeisesti "toimittajalla" jotain omituisia harhaluuloja siitä kuinka poliisi ylipäätään tutkii väkivaltarikoksia, tai siis, ei tutki. Mikäli tapaus ei ole päivänselvän yksinkertainen, juuri mitään artikkelissa kuvattua kummempaa ei tapahdu, oli epäilty natsi, anarkisti tai poliittisesti sitoutumaton. "Toimittajaa" ei toki tällaisen vertailun tekeminen ole kiinnostanut, lähinnä vain synkeät vihjailut. Mikäli lehtiä on jaksanut viimeisen vuosikymmenen lukea, etsintäkuulutuksesta ei yleensäkään seuraa tässä maassa juuri mitäänn.
Järkevä hypoteesi, erityisesti haastattelujen pohjalta olisi epäillä ajan, resurssien ja ennenkaikkea osaamisen puutetta tehdä asiallista rikostutkintaa (mistä Suomen poliisilla on pitkä historia), sen sijaan että aitoon salaliittoteoreetikkotyyliin vedetään hatusta omituisia johtopäätöksiä poliisin haluttomuudesta tuomita uusnatseja.
Jos tässä on journalismin tulevaisuus, tekee mieli itkeä. Tähän verrattuna Hesarin Aarnio-uutisointi ansaitsisi Pulitzerin.
Jaahas, roskapostikansioon oli mennyt tullut kommentti. Nyt vasta asian huomasin.
Kiertelee sellainen vitsi, jossa nurmoolainen isäntä havaitsee varkaita autotallissaan. He ovat viemässä isännän talvirenkaita.
Nurmoolainen soittaa poliisille. Puhelimesta tiedustellaan, että ovatko varkaat tunkeutuneet asuntoon.
Renkaitaan menettämässä oleva vastaan, ettei ole. Autotallista renkaita viedään.
Poliisi ilmoittaa, ettei yhtään partiota ole vapaana. Asiaan luvataan palata myöhemmin.
Hetken kuluttua nurmoolainen soittaa uudelleen poliisille.
"Ei tarvitse enää tulla. Minä ammuin ne."
Parin minuutin kuluttua nurmoolaisen kotipihassa oli kuusi poliisipartiota, kaksi ambulanssia, paloauto ja helikopteri. Poliisit pidättivät rengasrosvot.
"Sanoitte puhelimessa ampuneenne", tivasi poliisipäällikkö isännältä.
"Sää sanoot, jottei teillä ollu vapahia autoja."
* * *
Paljon julkisuudessa olleissa rikostapauksissa on ajettu ankaria tuomioita paljon köykäisemmin perustein kuin näissä Auvisen käsittelemissä rikoksissa. On ihan aiheellista kysyä miksi näissä, myös julkisuudessa olleissa jutuissa ei ole käytetty selkeästi ankaramman tuomion mahdollistavia todisteita.
Toki on niin, että suomalainen poliisi on ankarassa myllerryksessä. Eilisessä Pressiklubissa jopa ministeri Räsänen myönsi poliisijohdon olevan ihan pihalla (vaikka veti sitten sanojaan takaisin).
Poliisissahan on oleellista se, että kaikkia, aivan kaikkia, kohdellaan tasapuolisesti.
Lähetä kommentti