lauantai 12. joulukuuta 2015
Munchin Keltainen tukki
Tänään 1863 syntyi Edvard Munch. Pari vuotta sitten vietettiin Munchin 150-vuotissyntymäjuhlia vähintään yhtä näyttävästi kuin Sibeliusta on juhlittu tänä vuonna. Munchin Huuto (1910) on osa maailmanperintöä. Munchin tuotannosta Googlen Art Projectiin on otettu mukaan myös maisemaltaan tuttu Keltainen tukki (Den gule tømmerstokken, 1912).
Mäntymetsästä kaadetut tukit ovat perspektiivitutkielma. Tuossa vaiheessa Munch oli jo tunnustettu taiteilija ja näin hän osoitti kykynsä. Hiljan kaadettu puu on vaikuttava näky niin metsässä kuin maalauksessa.
Vuonna 1912 Munchin pahimmat ahdistukset alkoivat olla ohi. Se heijastui hänen töihinsä, joiden aihepiirit kevenivät ja värikylläisyys kasvoi. Talvella 1911-12 Munch maalasi monta metsämaisemaa, joissa ihmisen toiminta näkyi.
Keltaisen tukin aiheen antanut paikka tiedetään. Se on Etelä-Norjassa, Telemarkin läänissä, Kragerøssa. Nykyisin paikalla on urheilupuisto.
* Keltainen tukki (Den gule tømmerstokken, 1912), Google Art Project
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Viimeisimmät kirjoitukset
Powered By Blogger Widgets
2 kommenttia:
Olen joskus kuorinut petäjäpälökkyjä keväisessä metsässä ja kyllä ne aika keltaisina hangella hehkuvat, mutta ei näin kovasti kuin Munchilla. Aamuvarhain hangelle viistostilankeavassa valossa voisi aika lähelle väriharha yltääkin.
Mutta keltainen tukki, samoin kuin violettiin vivahtavat petäjienkyljet ovat tietenkin taiteilijan oma näkymä, ns. sielunmaisema ja siihen on kyllä helppo ammattilaisen mukana itsekin laittautua hiihtelemään; voisivathan asiat olla niinkin.
Joka tapauksessa rahaa ei löytyisi tuon lunastamiseen.
Eipä taitaisi olla myynnissäkään. Norjan valtiolla ei taida lähivuosisatoina pikkurahasta tulla puutetta, että tarvitsisi omaa kulttuurihistoriaa laittaa myyntiin. Ellei sitten ideologisista syistä aleta julkista sektoria pienentämään niin kuin meillä.
Pitäisi oikeastaan museossa nähdä teos ennen kuin keltaisuutta ja yleensä värikylläisyytt' voisi arvioida. Google Art projektin työt on ymmärtääkseni parhaalla mahdollisella tekniikalla digitoitu. Mutta voi esim. tämä oman koneen näyttö vääristää, vaikka kuinka olisi vaivaa nähty.
Lähetä kommentti