Kansallisooppera esittää vuodenvaihteessa Jules Massenetin oopperaa Thaïs. Sen ensi-ilta oli 1894 Pariisissa ja ensimmäisessä esityksessä tapahtunut vaatteiden toimintahäiriö lisäsi oopperan eroottista mainetta. Kansallisoopperassa Nicola Raabin vuonna 2013 ohjauksen pohjalta tehdyssä esityksessä pääpaino on aistillisessa puvustuksessa ja lavastuksessa.
Thaïsin tarina on vanha legenda varhaiselta keskiajalta. Päähenkilö Thaïs on kurtisaani, joka uskonnollisen herätyksen myötä tavoittaa Jumalan rakkauden ja lunastaa taivaspaikkansa. Vanha 600-luvulla ylöskirjattu tarina käännettiin ranskaksi 1800-luvulla ja Anatole France tarttui sen ideaan. Francen Thaïs-romaanin on L. Onerva suomentanut vuonna 1911. Tosin uusintapainoksia teoksesta ei ole otettu.
Francen tunnetuksi tekemä aihe oli kuin tarkoitettu oopperaksi. Libretisti Louis Gallet ei kuitenkaan kirjoittanut perinteistä musiikkikohtauksia korostavaa librettoa vaan tarinaa, draaman kaarta korostavan rungon musiikille. Nykyisen populaarimusiikin elementtejä, kuten toistoa, on havaittavissa Massenetin musiikissakin. Ooppera otettiin suosiolla vastaan ja se pysyi ohjelmistossa Pariisissa aina vuoteen 1956.
Jumalaisen ja maallisen rakkauden rajapintojen tutkistelu ei vuosikymmeniin ollut suosittua. Erilaisten eristäytyneiden lahkojen vääristyneiden suhteiden ja kirkkojen sisäisten skandaalien myötä kiinnostuksen lopahtaminen on täysin ymmärrettävä. 2000-luvulla mystinen rakkaustarina on useimmisten siirretty 1800-luvun lopulla tapahtuvaksi, eikä 300-luvun Aleksandriaan kuten libretto ehdottaa.
Oopperan suosio on helppo ymmärtää. Vetävä musiikki ja vetoava tarina pitävät otteessa. Thaïsista on vielä pari esitystä jäljellä.
* Thaïs. Kansallisooppera
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti