Rahat ja verot

Helsingin Sanomissa on käyty keskustelua siitä miten raha -- tai mitä rahalla nykyisin ymmärretään -- syntyy. Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila yritti kumota tiedetoimittaja Susanne Björkholmin jutut faktat väittämällä, että pankit vain välittävät rahaa ja ettei rahaa synny tyhjästä. Myös Suomen Pankin tutkijaekonomisti Karlo Kauko katsoi parhaaksi puuttua keskusteluun työpaikkansa blogissa Euro & Talous:

Nykyjärjestelmässä rahaa muodostuu etenkin silloin, kun pankki myöntää lainaa. Kun pankki myöntää asiakkaalleen lainan, tapahtuu kaksi asiaa kirjanpidossa. Pankki merkitsee varoihinsa saamisen asiakkaaltaan. Samalla pankki kirjaa asiakkaan tilille lainasumman verran lisää saldoa, joka on pankin velkaa. Sekä pankin velat että saamiset kasvavat, mutta kummankaan osapuolen nettovarallisuus ei ainakaan olennaisesti muutu. Asiakkaan tilille kirjattu summa mielletään yleensä rahaksi, eikä asiakas ehkä edes ajattele olevansa pankin velkoja. Talletukseksi kutsuttua pankin velkaa asiakkaalleen ei ole olemassa missään muualla kuin pankin tilijärjestelmässä. Sillä ei ole muuta olomuotoa kuin kyseinen velkasuhde, eikä sille ole mitään ”reaalista” vastinetta.

Pankkitilin saldoa voi käyttää maksuvälineenä. Pankki siis pystyy kirjanpitovienneillään luomaan jotain, joka on asiakkaan kannalta rahaa. 

Raha siis syntyy lähinnä pankkien myöntäessä lainaa, eli se syntyy tosiasiallisesti tyhjästä. Toki pankin täytyy uskoa siihen, että lainan saaja kykenee sen maksamaan sovitussa aikataulussa tavalla tai toisella takaisin.

Kun asiakas maksaa lainansa takaisin, tehdyt kirjanpitomerkinnät nollautuvat ja luotu raha katoaa maailmasta. Tämä on Suomen Pankin julkaisemissa raporteissa usein aikaisemminkin todettu. Finanssialan keskusliitolle ei ole mitenkään kunniaksi etteivät he tiedä tai myönnä tätä.

Tällainen järjestelmä ei ole mikään uutuus. Suomessa näin on toimittu laajamittaisesti lähes sata vuotta, kaikkiaan noin 150 vuoden ajan kun liikepankkeja on ollut olemassa. Susanne Björkholmin väitteen siitä, että pankit tuhoaisivat rahaa enemmän kuin luovat perimiensä korkojen vuoksi, Kauko kuitenkin kumoaa. Koroilla katetaan pankit kulut, palkat ja omistajien osingot.

Järjestelmä toimii, koska pankkitalletuksilla on valtion antamat takuut. Valtion keskuspankin painamaa käteistä käytettäisiin huomattavasti enemmän jos olisi pienikin pelko siitä, että sitä ei tarvittaessa saisi pankista. Pankkitalletuksia ei miellettäisi rahaksi, jos valtio ja keskuspankki eivät olisi niiden tukena.

Raha ja talous -blogissa muistutettiin, että perimmältään luottamus pankkitalletuksiin on kiinni valtioista ja niiden kyvystä asettaa kansalaisiaan verovelvollisiksi ja vaatia maksuna veroista omaa valuuttaansa.

Ympäri maailman on jo reilun kolmenkymmenen vuoden ajan kevennetty verotusta ja annettu veropohjan rapistua. Verojen korottamista vastustetaan laajasti ja verisesti. Jos verotuloja tietoisesti lasketaan ja mennään mukaan valtioiden väliseen verokilpailuun, niin jossakin vaiheessa kansalaisilta menee luottamus valtioiden ja keskuspankkien kykyyn taata pankkitalletukset. Silloin olemme pahemmassa kuin pulassa.

Ehkä tällainen päivä ei ole lähellä, mutta jatkuvalla veronalennusten tiellä sellainen tulee vastaan.



* Euro & Talous: Yleisö loi pankkien rahanluontikyvyn