Sosiaalisessa mediassa kiertelee vetoomuksia, että Suomen etymologinen sanakirja pitäisi saada nettiin. Itsekin taisin sitä kuusi vuotta sitten levittää. Sittemmin tutut Kotukselta ovat ihmetelleet tietävätköhän ihmiset mitä vaativat? Sanakirja ei tosiaankaan ole mikään Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1982), vaan tieteellisin periaattein tehty hakuteos. Sen käyttäminen on kuin Latinan sanakirjan, pitää tuntea kielen perusteet ja kielioppi ennen kuin kirja kertoo jotakin. Helppoja vastauksia sanojen alkuperästä etymologinen sanakirja ei tarjoa.
Kotimaisten kielten keskusta ei voi pitää minään tiedon panttaajana. Se on jakanut nettiin kaikenlaista, tekijänoikeuksien rajoja tietenkin kunnioittaen. Osa tutkijoista on omansa luovuttanut yhteiseksi hyväksi. Netissä on esimerkiksi Evita - etymologinen viitetietokanta, joka nimensä mukaisesti auttaa kertoo mistä tutkimuksissa on kunkin sanan alkuperää käsitelty. Tutkijoille tarkoitettu apuväline sekin.
Helmikuussa Kotimaisten kielten keskus aloitti Suomen murteiden sanakirjan julkaisemisen netissä. Julkaisun jälkeen nettiin ei ole tullut sisältöä lisää, edelleenkin tarjolla on ikään kuin malliksi murresanoja väliltä kus - kyntsöttää.
Valitun sanavälin reunat antavat ehkä vaatijoille humoristisen, itseironisen viestin. "Kun nyhjöttää/köllöttää". Tai ehkä se on vain sattumaa, lukijan kuvitelmaa.
Kotimaisten kielten keskus tarjoaa ainakin seuraavat aineistot vapaasti:
* Paikannimikartasto
* Paikkain nimiä ja paikallistarinoita 1879-1882.
* Paikannimet - osa kulttuuriperintöä -verkkonäyttely
* Sananparsikokoelma
* ja muita korpuksia ja mm. maantarkastusluetteloita.
* Suomen murteiden sanakirja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti